Eduskunta hyväksyi työttömyysturvan aktiivimallin lopulta äänin 103–90. Työttömyyden alun karenssipäivät vähenevät seitsemästä viiteen. Työttömyyden kestäessä niitä tulee lisää, jos työtön ei pysty osoittamaan olleensa aktiivinen.
Laki tulee voimaan ensi vuoden alussa eli jo runsaan kahden viikon kuluttua. Asia ei silti jääne tähän. Se rasittaa jatkossa hallituksen ja ay-liikkeen suhteita. Lisäksi SAK:n uuden mahtiliiton Teollisuusliiton valtuusto velvoitti liiton valmistelemaan poliittisia lakkoja aktiivimallia vastaan.
Eduskunnassa on tällä viikolla kannettu huolta parlamentin arvovallasta yhden jos toisenkin perussuomalaisen kännitörttöilyjen takia. Kovin hyvää kuvaa siitä ei anna aktiivimallinkaan käsittely. Ensimmäinen käsittely yritettiin haudata myöhäiseen perjantai-iltaan, mutta pöydälle panon takia siitä päästiin puhumaan päivänvalossa.
Ihmiskäsitys muuttuu sen mukaan, onko kyse suuri- vai pienituloisista, ja norminpurku on tässä maassa toisin sanoen vain keskiluokan etuoikeus.
Toinen käsittely tapahtui keskellä yötä. Keskustelu alkoi maanantaina kello 23.13 ja päättyi tiistain puolella kello 1.48.
Leikkauksen peruutus on parannus?
Viimeinenkin taistelu käytiin pitkälti opposition kesken. Ministereitä ei ollut paikalla, hallituspuolueiden edustajia muutama. Heistä Olavi Ala-Nissilä (kesk.) puolusti lakia sillä, että 70–80 prosenttia työttömistä voittaa, koska työttömyyden alun omavastuupäiviä vähennetään.
– Tämä parannus, johon edustaja Ala-Nissilä viittaa, eli omavastuupäivien määrän vähentäminen kahdella on siis hallituksen itse tekemä leikkaus ja heikennys, jonka te nyt perutte. Jos parannukset ovat tätä luokkaa, mitä te hehkutatte, niin se kertoo kyllä aika paljon tämän hallituksen poliittisesta linjasta, mitä työttömien toimeentuloon tulee, vastasi Li Andersson (vas.).
Lain lopullisessa käsittelyssä toistettiin ne ongelmat, jotka ovat tulleet ennenkin esille. Työttömien keskusjärjestö pitikin lain perusongelmana sitä, että kaikille työttömille ei riitä töitä tai palveluita, jotta työttömät voivat osoittaa aktiivisuutensa.
Hyväosaisille vapautta, köyhille kontrollia
Li Anderssonin mukaan esitys kertoo myös hallituksen ihmiskuvasta. Alkoholilainsäädännön liberalisoimisen yhteydessä kokoomuslaiset ja monet keskustalaisetkin puhuivat siitä, kuinka pitää välttää kaikkea turhaa kontrollia ja viranomaisholhousta.
– Tämänkaltaisista puheista ei ole varjoakaan jäljellä silloin, kun puhe siirtyy työttömien toimeentuloon ja suomalaisiin pienituloisiin ja heidän asemaansa. Kun kyse on työttömistä, kannatetaan keppiä, kontrollia, rangaistuksia ja holhouksen lisäämistä, mistä tässä esityksessä käytännössä on kyse. Tämä osoittaa siksi, miten ihmiskäsitys muuttuu sen mukaan, onko kyse suuri- vai pienituloisista, ja norminpurku on tässä maassa toisin sanoen vain keskiluokan etuoikeus.
Anna Kontula (vas.) jatkoi, että aktiivimalli on klassinen esimerkki eliitin historiallisesta ennakkoluulosta köyhiä kohtaan.
– Köyhät nähdään laiskoina, impulsiivisina ja moraalittomina, ja köyhien oletettu olemuksellinen erilaisuus oikeuttaa kontrolliin, joka keski- tai yläluokkaan kohdistettuna olisi skandaali.
Arvottomana jälkinäytöksenä sinisten Kaj Turunen sanoi budjettikäsittelyn yhteydessä lain hyväksymisen jälkeen, että mallista voidaan luopua, jos se sopii kokoomukselle. Istuntosaliin kiiruhtanut eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo kiisti tämän pian sanomalla, että tämä hallitus ei peru esityksiään.
Tuhansia päätöksiä kolmen kuukauden välein
Oma lukunsa on aktiivimallin lisäämä byrokratia. Työttömän tilanne on jatkossa arvioitava työttömyyskassassa uudelleen joka kolmas kuukausi.
– Tämä merkitsee Rakennusalan työttömyyskassassa 7 000–10 000 uutta päätöstä neljä kertaa vuodessa eli kolmen kuukauden välein, sanoi Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.
Lain mukaan työttömyyskassojen on tehtävä kaikki päätökset manuaalisesti, eli kone ei voi niitä hoitaa.
uutiskirje 
