Vuodenvaihteessa astui voimaan koko joukko lainsäädäntöperusteisia muutoksia. Eduskunnan säätämät lakimuutokset vaikuttavat kaikkien elämään.
Työttömyysturvaan ylivoimaisesti suurin muutos on työttömyysetuuksia leikkaavan aktiivimallin käyttöönotto vuoden alussa. Sen ohella työttömyysturvaan tehtiin joukko pienempiä muutoksia.
Yritystoiminnan aloittava työtön voi saada työttömyysetuutta neljä kuukautta vielä yritystoiminnan käynnistämisen jälkeen.
Työttömän liikkuvuustukea voi saada myös koulutukseen, joka liittyy työn vastanottamiseen. Tarkoituksena on edistää työttömien alueellista liikkuvuutta.
Liikkuvuusavustus laajenee vuoden alusta pitäen osa-aikatyöhön, jonka keskimääräinen työaika jää alle 18 tuntia viikossa.
Palkansaajien työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2018 on 1,90 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,65 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 083 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 2,60 prosenttia palkasta.
Korotuksista sovittiin työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kilpailukykysopimuksessa.
Alkoholilain tarkoitus
Pitkään valmisteltu ja kiistelty alkoholilaki astuu voimaan kokonaisuudessaan maaliskuun alussa. Uuden lain perusteluteksti määrittelee edelleenkin alkoholilain tarkoitukseksi alkoholista aiheutuvien haittojen ehkäisyn.
Lain tarkoitusta toteutetaan muun muassa tuomalla ns. limuviinat ja lonkerot sekä hieman vahvemmat oluet vähittäiskauppojen hyllyille etuajassa jo vuodenvaihteessa.
Alkoholin vähittäiskaupan monopoli pysyy Alkolla.
Asumistuki elinkustannusindeksiin
Yleisen asumistuen enimmäisasumismenot sidotaan vuokraindeksin sijasta elinkustannusindeksiin. Muutos näkyy käytännössä vasta vuoden kuluttua, sillä tämän vuoden asumistuki lasketaan vielä vuoden 2017 vuokraindeksin perusteella.
Eläkkeensaajan asumistukeen hyväksyttäviä asumismenojen enimmäismääriä korotetaan 1,8 prosenttia. Korotus vastaa vuokralla asuvien eläkeläisten vuokrien nousua viime vuonna.
Korotuksen jälkeen asumismenojen hyväksyttävät enimmäismäärät ovat kuntaryhmästä riippuen 8 097 euroa, 7 447 euroa tai 6 533 euroa vuodessa.
Elinaikakerroin vuodella 2018 on 0,96102. Vuoden alusta voimaan astunut elinaikakertoimen muutos pienentää vuonna 1956 syntyneiden alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä 3,898 prosenttia.
Elinaikakerroin pienentää myös vuonna 2018 myönnettäviä työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ottamatta niihin sisältyvää tulevan ajan eläkkeen osuutta. Siihen ei elinaikakerrointa sovelleta.
Korotus takuueläkkeeseen
Takuueläkkeen määrä nousee 775,27 euroon kuukaudessa vuonna 2018. Korotus on noin 15 euroa kuukaudessa.
Vastaavasti myös nuorten kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä nousi vastaamaan takuueläkkeen tasoa. Tavoitteena on kannustaa osatyökykyisiä nuoria ja osatyökykyisiä aikuisia hakeutumaan ammatilliseen kuntoutukseen sen sijaan, että he jäisivät työkyvyttömyyseläkkeelle.
Kansaneläke jäihin
Kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotukset jätetään tekemättä ja kansaneläkeindeksi jäädytetään vuoden 2017 tasolle. Muutos on osa valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2018 – 2021.
Kansaneläkeindeksin muutos vaikuttaa kansaneläkkeisiin ja takuueläkkeisiin sekä kaikkiin muihin etuuksiin, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin. Niitä ovat muun muassa vammaisetuudet, rintamalisät, työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha, työmarkkinatuki sekä lapsikorotus. Muutos koskee myös kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksien määräytymisperusteita sekä rahamääriä, kuten lääkekorvausten vuotuisen omavastuun rajaa.
Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen taso nousee 4,75 eurolla lasta kohden. Yksinhuoltajakorotus on 53,30 euroa lasta kohden kuukaudessa.
Lex Länsipohja
Länsipohjan tai Meri-Lapin kuntien jättiulkoistuksen jälkeen lainsäätäjälle tuli kiire kiristää sote-palvelujen ulkoistusehtoja. Kuntien ja kuntayhtymien ulkoistussopimuksia ja investointeja koskevat säännökset tiukkenivat vuoden alussa ja rajoitukset ovat voimassa vuoden 2020 loppuun saakka.
Ammattikoulureformi käyntiin
Rankkojen koulutusleikkausten jatkeeksi hallitus käynnisti vuodenvaihteessa ammatillisen koulutuksen reformin. Kyseessä on suurin koulutusreformi lähes 20 vuoteen.
Uudistus mm. lisää mahdollisuuksia työpaikoilla tapahtuvaan koulutukseen. Se tapahtuu työsuhteessa oppisopimuskoulutuksena tai ilman työsuhdetta koulutussopimuksena.
Opintotukeen tulee 75 euron suuruinen opintorahan huoltajakorotus, joka nostaa opintorahaa lasta huoltavalla opiskelijalla 250,28 eurosta 325,28 euroon kuukaudessa.
Vanhempien tulot eivät enää vaikuta itsenäisesti asuvan 18–19-vuotiaan toisen asteen opiskelijan opintorahaan. Nämä opiskelijat voivat saada perusmääräisen opintorahan, joka on 250,28 euroa kuukaudessa.
Valittamiseen tarvitaan lupa
Ympäristöasioissa valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää nyt valituslupaa. Valituslupa tarvitaan lähes kaikissa ympäristönsuojelulain, vesilain, maankäyttö- ja rakennuslain sekä maa-aineslain mukaisissa päätöksissä.
Valituslupa tarvitaan myös valitettaessa hallinto-oikeuden tekemistä luonto- ja lintudirektiivien poikkeuslupapäätöksistä.
Lainmuutokset perustuvat Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan ja sen tarkoituksena on vapauttaa korkeimman hallinto-oikeuden resursseja ja nopeuttaa yhteiskunnallisesti merkittävien valitusasioiden käsittelyä.
Etu- ja sukunimilaki uudistuu kokonaisuudessaan vasta vuonna 2019, mutta nimilainsäädäntöä sovelletaan jo vuoden 2018 alusta rekisteröityihin parisuhteisiin. Rekisteröidyn parisuhteen osapuolet saavat vuoden alusta lähtien ottaa yhteisen sukunimen.
Vähäpäästöistä liikennettä
Vuoden alusta astuivat voimaan määräaikaiset lait autojen romutuspalkkiosta, sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- tai etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta.
Auton omistaja voi saada romutuspalkkion tai hankintatuen uuden, vähäpäästöisemmän auton hankintaan. Tuen voi saada myös vanhan auton muuntamiseen kaasu- tai etanolikäyttöiseksi.
Hankintatuki ja muuntopalkkio ovat voimassa vuoden 2021 loppuun, romutuspalkkio vain kuluvan vuoden elokuun loppuun.
Romutuspalkkio on 1 000 – 2 000 euroa riippuen hankittavan auton käyttövoimasta ja hiilidioksidipäästöistä. Romutettavan henkilöauton tulee olla vähintään 10 vuotta vanha ja liikennekäytössä viimeisen kalenterivuoden aikana sekä romututettavaksi vietäessä.
Lisäksi vaaditaan, että romutuspalkkion saajan tulee olla omistanut romutettavaksi vietävän henkilöauton yhtäjaksoisesti 12 kuukautta ennen romutusta.
Uuden täyssähköauton ostajalle tai pitkäaikaisvuokraajalle maksetaan hankintatukea 2 000 euroa.
Tukea voi saada myös henkilöautonsa muuntamiseksi kaasu- tai etanolikäyttöiseksi. Tuet ovat voimassa vuosina 2018-2021 ja niiden myöntämisestä vastaa Trafi.
Trafin maksuihin tulee alennuksia vuoden 2018 alussa. Alennukset koskevat lähinnä ajoneuvojen rekisteröintipalveluja, joiden hinnat laskevat keskimäärin 15 prosenttia.
Yksilölliset erityisrekisterikilvet tulevat tänä vuonna satasen halvemmaksi kuin aikaisemmin. Persoonalliset kilvet maksavat nyt 750 euroa.
uutiskirje 
