Kunta-alan palkkoja ovat nostaneet sekä sopimuskorotukset että rakennemuutokset. Tilastokeskuksen palkkatietojen mukaan kuukausipalkkaisten naisten keskimääräiset säännöllisen työajan ansiot nousivat lokakuusta 2010 lokakuuhun 2016 keskimäärin 3,6 prosenttiyksikköä miehiä nopeammin. Kunta-alalla samasta työstä maksetaan samaa palkkaa sukupuolesta riippumatta.
Kunta-alan yleinen ansiokehitys on seurannut hyvin yksityisen sektorin tasoa. Vuosina 2010–2016 kunta-alan työntekijöiden ansiot nousivat Tilastokeskuksen säännöllisen työajan ansioiden kehitystä mittaavan indeksin vuosikeskiarvon mukaan 11,2 prosenttia, kun yksityisen sektorin nousu oli 12,2 prosenttia. Mukana ovat muun muassa tulospalkkiot, joita yksityisellä sektorilla maksetaan enemmän.
Korjauksen paikallisten erien avulla
Työntekijäjärjestöt ovat myös vaatineet erillistä palkkaohjelmaa. Sille ei Jalosen mukaan ole perusteita.
Kuntien kustannukset nousisivat reilut 1,2 miljardia euroa
– Vaatimuksen pohjana on väite kunta-alan palkkojen kehityksen jälkeenjääneisyydestä, mikä ei Tilastokeskuksen kuntasektorin ansiotasoindeksin perusteella pidä sellaisenaan paikkaansa.
Paikalliset erityisolosuhteet palkkausjärjestelmän soveltamisessa ja kannustava palkkaus kyetään Jalosen mukaan parhaiten toteuttamaan paikallisten erien kautta.
Kuntatyönantajien palveluksessa on noin 421 000 ihmistä. Lähes kaikki ovat kuukausipalkkaisia. Kunta-alan työvoimakustannukset ovat 2018 noin 20 miljardia euroa.
Kunta-alan talous edelleen alijäämäinen
Kuntatalouden lähivuosien näkymät ovat ennusteiden mukaan yhä alijäämäiset, vaikka yleinen talouskasvu tuo helpotusta julkiseen talouteen. Rakenteelliset ongelmat eivät kuitenkaan ratkea vain talouskasvulla. Lisäksi kuntien ja kuntayhtymien taloudellinen tilanne vaihtelee paljon.
Teollisuuden palkkaratkaisuissa palkankorotustasoksi muodostunut 3,2 prosentin korotus kahdessa vuodessa maksaisi kunta-alalle kahdessa vuodessa noin 600 miljoonaa euroa. Jos mukaan lasketaan työntekijäjärjestöjen vaatima, kilpailukykysopimuksessa yhteisesti sovitun lomarahaleikkauksen kompensointi, taloudellinen rasitus kasvaa kahden vuoden aikana lisäksi noin 600 miljoonalla eurolla.
– Yhteensä pelkästään nämä kaksi tekijää uhkaavat nostaa kuntien kustannuksia reilut 1,2 miljardia euroa seuraavan kahden vuoden aikana, Jalonen sanoo.
Terveydenhuollon henkilöstön asemaa on jo vahvistettu
Kunta-alan nykyinen sopimus- ja neuvottelujärjestelmä on joustava ja moderni. Se mahdollistaa eri ammattiryhmien erityiskysymysten tarkastelun. Siksi vaatimus koulutettujen hoitajien omasta sopimuksesta ei ole perusteltu kunta-alan nykyisessä sopimusjärjestelmässä. Koulutettujen hoitajien oma sopimus nostaisi entisestään työvoimakustannuksia.
Terveydenhuollon hoitohenkilöstön erityiskysymyksillä on ollut oma neuvotteluryhmänsä vuodesta 2013. Terveydenhuoltolan omassa ryhmässä voidaan neuvotella tarkoituksenmukaisia hoitoalan palkkaus- ja työaikamääräyksiä. Siellä on neuvoteltu muun muassa kunta-alan hoitohenkilöstön uudistetut jaksotyöaikamääräykset ja otettu esimerkiksi kantaa ensihoidon työaikakysymyksiin ja työkokemuslisän karttumiseen hoitoalalla.
lehti 