Ollaan Vakka-Suomen ja Turun liepeillä, pienessä kepulandian kunnassa, jossa paikallinen vasemmistoliiton pienryhmä kituuttaa eteenpäin miten kuten. Hetkinen – ei ole totta ainakaan Nousiaisissa. Kevään kuntavaaleissa melkein joka viides maaseutukunnan asukas äänesti vasemmistoliittoa. Aikamoinen temppu!
Vasemmistoliiton vaalivoitto Nousiaisissa selittyy sekä ryhmän onnistumisilla että etenkin keskustan ryhmän epäonnistumisilla. Vaikka vasemmistoliitolla oli päättyneellä valtuustokaudella vain kaksi valtuutettua, kaksikko oli sitäkin äänekkäämpi ja aktiivisempi.
– Haastoimme koko viimeisen valtuustovuoden ajan vahvasti muita ja vastustimme talouskuriajattelua ja ulkoistamisia sekä omaisuuden myyntiä. Keskusta sortui kannattamaan jopa vesilaitoksen myymistä, mikä suututti kuntalaisia vaalien alle asti.
Poliittiset lehmänkaupat ovat täysin tuomittavia.
– Kokoomus toisena suurena ryhmänä on tietenkin ollut jo pitkään pelkkää säästölinjaa ajava ryhmä, joten talouskuriajattelua kannattavia äänestäjiä ei riittänyt sitten enää keskustalaisille, laskeskelee valtuustopaikkansa uusinut Jukka Järvenpää.
Kokoomus on ollut vastaus niille kuntalaisille, jotka ovat huolissaan lähinnä käyttömenojen jatkuvasta kasvusta ja veroprosentin nousemisesta. Vasemmistoliiton ryhmä lupasi selkeimmin puolustaa sellaisia peruspalveluita, jotka ovat kuntalaisille tärkeitä, etenkin koulujen kuntoon laittamista.
Ryhmän puheenjohtaja Jukka Järvenpää on ammatiltaan opettaja.
Puoluevärejä
merkittävämpi jakolinja
Nousiaislainen politiikka on siitä erityistä, että puoluevärejä merkittävämpi jakolinja kulkee kunnan kaavatonttialueiden ja maaseutumaisten haja-asutusalueiden välillä. Palveluiden tasa-arvoinen ja laaja saatavuus on toisille uhka, mutta toisille ehdoton vaatimus. Tässä kuviossa vasemmistoliiton duo onnistui asemoinnissaan.
– Ennen kevään vaaleja meidän kahden hengen valtuustoryhmämme jakaantui niin, että minä opettajana ja keskus-
taajaman asukkaana keskityin puolustamaan ennen kaikkea opetuksen laatua ja Reima Sjöroos haja-asutusalueen puolestapuhujana keskittyi alueellisen saatavuuden puolustamiseen. Osasimme pitää esillä molempien rintamalinjojen näkemyksiä ja esiintyä sovittelevana vaihtoehtona.
Tärkeimmäksi vaalimenestystä selittäväksi tekijäksi on katsottu onnistunut ehdokasasettelu. Ehdokkaita löytyi vain seitsemän, mutta lista kattoi hyvin kunnan eri kylät ja ammattiryhmät. Lisäksi sukupuoli- ja ikäjakauma oli oikeanlainen.
– Porukkamme oli innostunutta ja isolta osalta myös tuoretta väkeä, mikä oli tärkeää, koska viimeisten vuosien nousiaislaista politiikkaa pidettiin yleisesti epäonnistuneena, ja muutosta pysähtyneisyyteen kaivattiin vahvasti, Järvenpää kertoo.
Näkyvästi
sosiaalisessa mediassa
Rahaa ei vaalityöhön ollut, ei juuri vaalimainontaakaan. Piirijärjestön tuella saatiin julki vaalikokousilmoitus paikallisessa lehdessä.
– Teimme sen sijaan ajan kanssa ja yhdessä tarkkaan pohtien vasemmistoliiton valtakunnallisten vaaliteemojen pohjalta oman, yksityiskohtaisen vaaliohjelman, jonka jaoimme tuhantena kappaleena suoraan kuntalaisten postilaatikoihin.
Ohjelma sorvattiin tarkkaan niiden kysymysten ympärille, jotka olivat ja ovat Nousiaisissa kuntalaisia puhututtaneet.
– Jaoimme vaaliohjelmaa ja kuvagalleriaa Facebookissa, jonne ostin lisäksi parikin eri mainosta. Lisäksi väsäsin mainosvideon, joka eli lähinnä Facebookissa. Nousiaisissa avattiin vaalien alla Facebook-ryhmä Kuntalaisen kanava, jossa kommentoimme melko ahkerasti.
– Olimme siis melko näkyvä ryhmä somessa, vaikka emme käyttäneetkään muuta kuin keski-ikäisten suosituinta foorumia, Facebookia, Järvenpää sanoo.
Sopuisuutta repivän
ojarumpupolitiikan tilalle
Vaalien alla ja yhä tällä hetkellä Nousiaisissa kaikkein akuutein poliittinen kysymys on se, miten paljon rahaa ollaan valmiita sijoittamaan lakisääteisiin palveluihin ja miten suhtaudutaan ulkoistuksiin.
– Vasemmistoliiton on ollut helppo profiloitua puolustamaan laadukkaita varhaiskasvatus- ja sivistyspalveluita sekä kunnan omana työnä tehtäviä palveluita, koska puolueen valtakunnallinen linja on ollut sama. Keskustalaisten kohdalla tilanne oli ja on eri, sillä Juha Sipilän porukka on leimannut koko puolueen kylmän oikeistolaiseksi. Tälläkin oli ehkä oma osansa vaalituloksessa, Järvenpää tuumii.
Pienen kunnan sisälle ei pidä rakentaa raja-aitoja eikä vastakkainasettelua. Päätöksenteossa on pidettävä mielessä, että työtä tehdään kuntalaisten eteen, ei yksittäisten kylien, ammattiryhmien tai ikäluokkien.
– Minulle, ja toivottavasti myös koko puolueeni väelle, on tärkeintä avoimuus ja rehellisyys. Poliittiset lehmänkaupat ja niin sanottu ojarumpupolitiikka ovat täysin tuomittavia.
Järvenpään mukaan Suomessa ja samalla myös Nousiaisissa on ollut vajausta konsensuksesta. Vasemmistoliitto otti sen kannan, että tehdään pakolliset korjaus- ja rakennusinvestoinnit kuntoon, mutta pyritään säilyttämään riittävä alueellinen tasa-arvo, joten ehkä myös osa kokoomusta aiemmin äänestäneistä näki vaihtoehdon riitelylle.
– Uskon, että sitä meitä äänestäneet hakivat ennen kaikkea sopuisuutta, avoimuutta ja yhdessä tekemisen meininkiä. Nyt näihin toiveisiin pitää vastata, Järvenpää lupaa.
uutiskirje 
