Venäjä päätti maan ympäristövuoden 2017 päätteeksi kansallispuiston perustamisesta Laatokan saaristoon ja luonnonpuiston perustamisesta Itäisen Suomenlahden saarille ja niitä ympäröiville vesialueille.
Molemmille suojelualueille löytyy puistoparit Suomen puolelta, kertovat ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Metsähallituksen Luontopalvelut yhteisessä tiedotteessaan.
Laatokan saariston kansallispuisto käsittää noin 122 000 hehtaarin alueen Karjalan tasavallan Lahdenpohjan, Sortavalan ja Pitkärannan nykyisissä kunnissa.
Laatokan kansallispuiston alueella on satoja saaria.
Kansallispuisto on pitkien ja syvien, vuonomaisten lahtien, salmien ja saarien verkko. Korkeimmat, jyrkkäseinäiset ”riuttasaaret” nousevat jopa 80 metriin.
Alueella on satoja saaria, lähes sata pientä järveä ja melkein 1 000 kilometriä rakentamatonta rantaviivaa. Luonto muistuttaa Lounais-Suomen saaristoa ja toisaalta Norjan vuonomaisemia. Vastaavaa aluetta ei löydy muualta Venäjältä tai Pohjoismaista.
Alueella on monimuotoinen puusto ja paikoin vanhoja metsiä lukuisine uhanalaisine ja harvinaisine lajeineen. Uhanalaisella laatokannorpalla on alueella elinvoimainen populaatio. Aluetta täydentää jo aikaisemmin suojelun piiriin saatu Valamon saaristo.
Suomenlahdella lintujen levähdyspaikka
Uusi Itäisen Suomenlahden luonnonpuisto sijaitsee Viipurin ja Kingiseppin kunnissa. Yli 14 000 hehtaarin alue koostuu kymmenistä saarista ja niitä ympäröivistä matalista, alle kymmenen metrin syvyisistä vesialueista.
Luonnonpuiston erityisarvoja ovat muun muassa runsas pesimälinnusto ja useat uhanalaiset eläin- ja kasvilajit. Erityinen merkitys alueella on miljoonien muuttavien, arktisten kahlaajien ja vesilintujen levähdys- ja ruokailupaikkana. Alueella elää myös itämerennorpan populaatio ja runsaampana halli eli harmaahylje.
Mukana luonnonpuistossa ovat seuraavat saaret tai saariryhmät: Pitkäpaasi, Suuri Kalastaja ja Halli Virolahden rajalla sekä ulkomerellä Pohjois- ja Etelä-Viirit, Pien Tytärsaari, itäinen osa Tytärsaaresta, Vigrundin saari sekä länsiosa Seiskarista ja sen saaristo. Suursaari ja Lavansaari eivät kuulu puistoon.
Rajat ylittävää yhteistyötä
Metsähallituksen Luontopalvelut tekee puistopariyhteistyötä molempien uusien suojelualueiden kanssa. Itäisen Suomenlahden luonnonpuiston kumppanina toimii Rannikon Luontopalvelut -alueyksikkö ja suomalainen Itäisen Suomenlahden kansallispuisto. Laatokan saariston kansallispuiston kumppani on Järvi-Suomen Luontopalvelut kansallispuistoineen.
Nyt perustetut Laatokan saariston kansallispuisto ja Itäisen Suomenlahden luonnonpuisto ovat tärkeä lisä Jäämereltä Itämerelle ulottuvaan Suomen, Venäjän ja Norjan rajanläheisistä suojelualueista koostuvaan Fennoskandian vihreään vyöhykkeeseen. Laatokan saariston kansallispuisto täydentää myös eteläisen Barentsin alueen luonnonsuojelualueverkostoa.
Vuoden 2017 ympäristövuoden päätteeksi Venäjä teki suojelupäätöksen myös Vasjuganin suon suojelemisesta Etelä-Siperiassa. Yli 600 000 hehtaarin suo on yksi maailman suurimmista.
lehti 