– Ilmastonmuutos ei ole vain tulevaisuuden uhka, vaan se tapahtuu jo nyt, sanoi vasemmistoliiton presidenttiehdokas Merja Kyllönen Ylen tv-tenttiä edeltäneessä seitsemän minuutin puheessaan keskiviikkoiltana.
Puhe on katsottavissa täällä.
Hän kertoi toisaalta Kainuun pitkistä sähkökatkoista poikkeuksellisen lumitilanteen takia, toisaalta Etelä-Suomen tähän viikkoon kestäneestä lumettomuudesta.
– Meidän on aika herätä. Tätä on meidän tulevaisuus.
– 2010-luvulla suurimmat turvallisuusuhat eivät näytä enää samanlaisilta kuin menneessä talvisodan aikana tai Tuntemattoman sotilaan kuvauksissa. Ilmastonmuutos on aidosti suurin turvallisuusuhkamme ja sen tietävät niin sotilaat kuin tutkimuslaitoksetkin. Kuumuus, kuivuus, tulvat, hurrikaanit, nälänhätä ja konfliktit ovat se maailma, jonka ulkopuolella Suomi ei voi pysytellä.
Kyllönen sanoi, että Suomi voi olla mukana hallitsemassa muutosta, tekemässä mahdollisimman oikeudenmukaisia ratkaisuja.
– Maassa jossa ymmärretään ilmastonmuutoksen haasteet koko maapallolle ei todellakaan leikata kehitysyhteistyömäärärahoista lähes puolta pois tai unohdeta huoltovarmuuden merkitystä ja sen eteen tehtävää työtä.
”Ettei Nato vaan suuttuisi meille”
Ydinasekieltosopimuksesta Suomi ei ollut edes neuvottelemassa YK:ssa eikä se ole sopimusta allekirjoittanut.
Miksi, kysyi Kyllönen, ja vastasi itse:
– Ettei Nato vaan missään nimessä suuttuisi meille isoine herroineen.
Kyllönen jatkoi, ettei aseiden vienti konfliktialueille ja diktaattoreille tunnu olevan Suomen hallituksella ja nykyiselle presidentille minkäänlainen ongelma.
– Missä on meidän moraalinen vastuumme? Missä on ihmisoikeussopimusten noudattaminen, rauhantyön konkretia ja rauhan rakentaminen?
Ihmiskunnalle tulee kilpajuoksu
Kyllönen sanoi, että Suomi pystyy parempaan, on pystytty menneinäkin vuosina.
– Meillä on edessämme yksi suurimmista yhteiskunnallisista murroksista. Hiilineutraaliin, kestävään yhteiskuntaan siirtyminen ei ole meille kenellekään helppoa eikä sitä voi jättää yksittäisten ihmisten valintojen varaan.
Poikkeusolosuhteet ja siirtolaisuus lisääntyvät, kun kotona ei ole enää mitään, mitä puolustaa tai minkä varaan yhdessä rakentaa, Kyllönen sanoi. Hän ennakoi, että ihmiskunnan perustarpeiden tyydyttämisestä tulee kilpajuoksu.
– Ravinto, vesi, energia, puhtaat polttoaineet, niistä kisataan ja ne maat, jotka uskaltavat tehdä työtä oman maansa huoltovarmuuden ja maailman huoltovarmuuden eteen, tulevat pärjäämään.
Toivottomuudessa kasvaa vain viha
Kyllösen mukaan juuri kriisiaikoina, murrosaikoina, testataan yhteiskunnan pysyvät arvot.
– Pidämmekö kiinni siitä, että jokainen ihminen on aidosti samanarvoinen? Pidämmekö kiinni sananvapaudesta, lehdistönvapaudesta, oikeusvaltiosta, tasa-arvosta ja toistemme kunnioittamisesta?
Toivottomuudessa voimaa kerää vain viha. Suomalaisen yhteiskunnan vahvuutena Kyllönen piti vakautta, joka kouluttaa ja hoitaa kaikki, ja antaa jokaiselle aidon mahdollisuuden. Elämänpiirien sekoittumisesta on syntynyt solidaarisuus. Sen särkeminen on Kyllösen mukaan arvovalinta.
Puheensa lopuksi Kyllönen palasi vielä Kainuun lumi- ja sähkökriisiin ja ylisti paikallisten halua auttaa toisiaan. Hän jatkoi, että historian valossa tullaan kysymään meidän roolistamme, kun uudet pakolaisvirrat lähtivät liikkeelle, jäätiköt sulivat, lajit alkoivat kuolla sukupuuttoon.
– Rakensimmeko me aitoja vai koetimmeko selvitä yhdessä? Suomi voi olla kokoaan suurempi. Minä uskon, että me selviämme tästä muutoksesta, sillä yhdessä meissä on voimaa.
lehti 