Teollisuus- ja yrityspuistot ovat työsuojelun harmaata vyöhykettä. Lain mukaan yhteisillä työpaikoilla työsuojelusta vastaa määräysvaltaa käyttävä työnantajayritys, mutta teollisuuspuistoissa sellaista ei ole.
Vaikka tukitoiminnot, esimerkiksi kuljetukset, varastointi ja hallinto hoidetaan yhdessä, millään yrityksistä ei ole määräysvaltaa toisten yli. Niinpä lain vaatimaa vastuullista yhteisen työsuojelun järjestäjää ei ole.
Työsuojeluhallinto on tutkinut yhteisten työpaikkojen ongelmia. Tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan työsuojelutarkastajien 200 tarkastuskertomusta yhteisiltä työpaikoilta vuosina 2012 – 2016.
Kauppakeskuksissa vastuut epäselvät
Työsuojelun järjestämisessä havaittiin pulmakohtia teollisuuspuistojen lisäksi kauppakeskuksissa ja julkisen sektorin työpaikoilla, joissa oli käytössä tilaaja-tuottajamalli.
Kauppakeskuksille on annettu suositus yhteisestä työturvallisuuden hoitamisesta, mutta laki ei siihen velvoita. Yhteisellä työsuojelun suunnittelulla voitaisiin paremmin varautua mm. väkivaltatilanteisiin. Yleensä jokainen myymälä vastaa vain omasta henkilökunnastaan ja tiloistaan.
Julkiselle sektorille tilaaja-tuottajamalli on tuonut muassaan samat ongelmat kuin aikanaan prosessiteollisuudessa. Tiloissa työskentelee monen eri työnantajan alaisia, mutta yhteistä työsuojelua ei ole.
Selvityksen mukaan prosessiteollisuudessa yhteiset työpaikat ovat hyvin tavallisia, ja niiden työsuojelu on keskimäärin kunnossa.
Prosessiteollisuuden yhteiset työpaikat ovat syntyneet vuosien saatossa toimintoja ulkoistettaessa. Esimerkiksi vartiointi, siivous, koneiden ja tilojen kunnossapito ja huolto sekä taloushallinto on voitu siirtää muille yrityksille, joiden työntekijät työskentelevät samoissa tiloissa.
Vaarojen selvittelyssä puutteita
Koko aineistossa yhteisten työpaikkojen pahimmiksi vaaranpaikoiksi todettiin putoamisvaara, esteet kulkuteillä ja henkilösuojainten käytön laiminlyönti. Merkittäviä puutteita oli myös työturvallisuuden suunnittelussa ja vaaranpaikkojen tunnistamisessa.
Useimmiten yhteisten työpaikkojen onnettomuuksien syyksi on paljastunut heikko tiedonkulku ja vaaramerkintöjen puuttuminen.
Tutkimuksessa selvitettiin erikseen teollisuuden, rakentamisen sekä kaivos- ja louhintatoiminnan työsuojelun ongelmia yhteisillä työpaikoilla.
Sekä teollisuudessa että rakentamisessa noin joka kahdeksannella työpaikalla havaittiin puutteita työn vaarojen selvittelyssä ja arvioinnissa. Teollisuudessa yhtä paljon puutteita oli suojusten ja turvalaitteiden käytössä.
Rakentamisessa toiseksi eniten puutteita oli henkilösuojainten käytössä, ja miltei yhtä paljon oli putoamisvaaran paikkoja.
Kaivostoiminnassa ja louhinnassa joka yhdeksännellä työpaikalla työntekijät saattoivat altistua kemiallisille tekijöille. Usein myös työvälineiden kunnossa ja sopivuudessa oli huomautettavaa.
Tutkimus on tehty osana Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun vastuualueen koordinoimaa Yhteiset työpaikat – tutkimus-, valvonta- ja viestintähanketta.
lehti 