Kilpajuoksu helpoista potilaista kiristyy – HUS kiinnostunut yksityisestä konsulttikumppanista

Maan suurin sairaanhoitopiiri HUS aikoo hankkia kumppanin yksityisen terveydenhuollon piiristä kilpailuttamalla.

Kilpailutuksen osana suunnitellaan, että palvelujen ulkoistamista konsultoiva yritys saisi HUS:ilta samalla esimerkiksi 10 miljoonan palvelujen osto-option omalle yritykselleen.

Tämän arvioidaan houkuttelevan varteenotettavia toimijoita hakeutumaan HUS:n kumppaniksi. HUS:n yhteyspäällikkö Janne Aaltonen huomauttaa, että tarve tiivistää yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa vastaa valinnanvapautta korostavaan megatrendiin.

– Kuntayhtymän johdossa nähdään, että on tarvetta tiivistää yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa, luoda yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuushankkeita. Tämä on aika pitkän ajan trendi, Aaltonen huomauttaa.

Aaltonen huomauttaa, että yhteishankkeita on toteutettu HUS:ssa aikaisemminkin. Tunnetuin hankkeista on säätiön, valtion ja HUS:n yhteisesti rahoittama Lastensairaala.

Konsultti- ja ostopalvelujen hankinta yhdeltä tuottajalta ongelmallista

HUS:n hallituksen enemmistö päätti antaa joulukuun kokouksessa toimitusjohtaja Aki Lindenille valtuudet jatkaa yksityisten palvelujen alihankinnan valmistelua. Aaltosen mukaan asian valmistelu ei ole vielä edennyt.

Hallituksen jäsen Anna Vuorjoki (vas.) esitti asian palauttamista valmisteltavaksi uudelleen. Hän pitää palvelujen alihankinnan konsultoinnin ja palvelujen hankintaa samalta toimijalta ongelmallisena.

– Nyt haetaan toimijaa, joka auttaa ja tarjoaa asiantuntemustaan ulkoistamisen suunnittelussa, mutta sillä olisi myös optio ostaa palveluja. Silloin kyse ei ole riippumattomasta asiantuntijasta, vaan asiantuntijataholla on selkeä oma intressi siihen, millaisia ratkaisuja HUS tekee, painottaa Vuorjoki.

Sote-uudistus ajaa varmistelemaan omia asemia

Tavoitteena on vahvistaa HUS:n roolia alihankkijana ja kasvattaa markkinaosuutta kilpailtaessa valinnanvapauspotilaista. Terveydenhuoltolaki on mahdollistanut vuodesta 2014 alkaen, että potilas ja lääkäri voivat yhdessä valita erikoissairaanhoidon hoitopaikan julkisesta sairaalasta.

HUS on pyrkinyt kilpailemaan omilla palveluillaan, mutta nyt halutaan lisätä yksityisiä alihankintoja. Tätä perustellaan terveydenhuollon nopealla muutoksella. Yksityisiä tuottajia tulee markkinoille lisää ja samalla tapahtuu näiden keskittymistä.

Vuorjoki kuvaa tilannetta hankalaksi. Edelleen on epäselvää, millaisena sote-uudistus etenee.

– Kaikki tahot valmistautuvat kilpailemaan. Ainakin jossain määrin joudutaan toimimaan markkinaehtoisesti. Tässä vaiheessa ei ole kuitenkaan selvää, että mihin tarkalleen valmistaudutaan.

Yksityisen ja julkisen palvelutuotannon roolit puhuttavat

Anna Vuorjoki arvioi, että jatkossa saatetaan käydä pohdintaa HUS:n oman toiminnan laajentamisen ja ulkoisten palvelujen hankintojen välillä.

– Pysyvästi ja pitkäaikaisesti omia toimintoja ei pitäisi ulkoistaa, mutta jos tarvitaan nopealla aikataululla lisää kapasiteettia kysynnän vaihteluihin, voidaan tehdä palvelujen ostoja, sanoo Vuorjoki.

Joulukuinen hallituksen päätös jätti asioita jatkovalmistelun varaan. Hallituksella ei ollut kovinkaan tarkkaa tietoa, millaiset HUS:n ja yksityisten väliset roolit ovat palvelujen tuottamisessa tai mihin palveluihin alihankintoja kohdennetaan.

Yksityiset hankinnat eivät kohdistu kuitenkaan päivystyksellisiin palveluihin. Sen sijaan ikääntyvien terveydenhuollon palveluja voidaan hankkia yksityisiltä.

HUS:n hallituksen jäsen Anna Vuorjoki pitää palvelujen alihankinnan konsultoinnin ja palvelujen hankintaa samalta toimijalta ongelmallisena. Kuva: jarno mela

Kermankuorintaa yksityisillä palveluilla

Vuorjoen mukaan on hyvä, että yksityisiä palveluhankintoja ei tehdä satunnaisesti, vaan pysähdytään miettimään mitä ja mistä hankitaan.

– Tässä tulee eteen sitten konsultin tai kumppanin riippumattomuus.

Hän huomauttaa, että julkiset toimijat yrittävät saada lisätuloja sillä, että ne hoitavat alihankkijan kautta muiden sairaanhoitopiirien valinnanvapauspotilaita.

– Jos lainsäädäntö sallii tällaista kilpailua alihankkijoiden kautta, se on ongelmallista. Mukaan tulee kermankuorintaelementti. Joillekin tarjotaan parempaa, jotta saadaan helppoja potilaita, joista voidaan saada tuloja, toteaa Vuorjoki.

Vuorjoen mukaan tämä romuttaa sairaanhoitopiirien ydintehtäviä eli että terveydenhuollon priorisoinnin ja oikeudenmukaisuuden periaatteella tarjotaan ensisijaisesti kiireellinen ja välttämätön hoito sekä sellainen hoito, josta on eniten hyötyä ihmisille.

Yksityiset ajavat omia intressejään

– HUS on kahden tulen välissä, jos kilpailua sallitaan. HUS voi joutua maksamaan kalliita laskuja siitä, että oman alueen asukkaat käyttävät Tampereen sydänsairaalan palveluja. HUS joutuu maksajan rooliin, jos kieltäydytään lähtemästä itse peliin mukaan, vaikka mukaan lähteminen voi tuottaa eettisiä ongelmia, sanoo Vuorjoki.

HUS:n hankinta poikkeaa Meri-Lapin palvelujen ulkoistamisesta Mehiläiselle siten, että HUS tuottaa valtaosan palveluistaan itse.

– Periaatepäätös oli löyhästi muotoiltu siten, ettei tarkasti tiedetä, millaisia palveluja ostetaan. Päätös voi mahdollistaa monenlaisia kuvioita. Terveysyritykset pyrkivät aktiivisesti vaikuttamaan siihen, miten julkiset palvelut järjestetään heille mahdollisimman edullisesti.

Hän painottaakin, että yksityinen kumppani ei toimi pyyteettömästi.

– On hirveän vaikea ajatella, että yksityisellä yrityksellä ei olisi omaa intressiä vaikuttaa HUS:n toimijoihin siten, ettei olisi voiton tavoittelua mukana, toteaa Vuorjoki.