Puheet työvoimapulasta ovat Insinööriliiton mukaan selvästi liioiteltuja, sillä insinöörejä on työttömänä yli 5 000.
Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo kertoo, että insinöörien työttömyysaste ei ole alentunut sitten vuoden 1992, jolloin työttömänä oli noin 3 000 insinööriä.
– Sen jälkeen työttömänä on ollut noin 5 000 – 8 000 insinööriä vuosittain. Viime vuoden marraskuussa työttömänä oli yli 5 300.
Insinööri liitto osallistuu 2. helmikuuta aktiivimallia vastustavaan mielenosoitukseen.
Salon mukaan työtä vailla olevia insinöörejä on tarjolla ympäri Suomen ja kaikilta aloilta.
– Varsinais-Suomen laivanrakennuksen ja autonrakennuksen nousut eivät näy jäsentemme työllisyydessä, sillä Nokian Salon tehtaan alasajo vaikuttaa yhä. Jäsenemme ovat työllistyneet paremmin mm. Pirkanmaalla ja Oulussa.
Varsinais-Suomessa työskentelee noin 10 000 insinööriä, samoin Oulussa. Viime vuonna työllisyys kasvoi edellisessä 130 ja jälkimmäisessä 170 henkilöllä. Pirkanmaalla insinöörejä on 12 000, ja työllisyys kasvoi 300:lla.
Työttömiä joka alalta
Salo huomauttaa, että insinöörejä riittäisi joka alalle.
– Meillä on vähintään satoja insinöörejä työttömänä joka alalla.
Eniten työttömänä on tieto- ja tietoliikennealan insinöörejä, 1 300. Kone-, energia- ja kuljetustekniikassa työtä on vaille yli tuhat insinööriä, automaatio- ja sähköalalla noin 800, prosessi- ja materiaalitekniikassa reilu 600 ja rakennus- ja maanmittaustekniikassa noin 600 insinööriä.
Tuoreen raportin mukaan rakennusinsinööreistä ja 31 muun ammatin taitajista on Suomessa kova pula. Valtiovarainministeriön raportti 19 kysymystä ja vastausta Suomen työmarkkinoista ja työvoimakapeikoista julkaistiin viime viikolla.
TE-toimistoihin asiantuntemusta
Työttömiksi jäävistä insinööristä noin kolmannes työllistyy heti ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. Insinööriliiton oma työnvälitys välitti viime vuonna yli 1 500 työpaikkaa.
Salo toivoo, että työvoimaviranomaiset satsaisivat enemmän työttömyyden alkupäähän, jopa heti irtisanomisaikana.
Aktiivimallin mukana tulevat leikkaukset uhkaavat Salon mukaan työttömiä insinöörejäkin. Siksi liitto osallistuu 2. helmikuuta mielenosoitukseen.
– Jäsenemme eivät saa TE-toimistoista riittävää palvelua, kuten eivät muutkaan korkeakoulutetut. Tarjotut kurssit jäävät laadussa kauaksi liiton omien ja akavalaisten liittojen yhdessä järjestämistä työllistymiskoulutuksista.
Salon mukaan työttömän koulutukseksi tulisi hyväksyä myös omaehtoinen koulutus.
– Jäsenemme hakevat aktiivisesti työpaikkoja ja hankkivat alan koulutusta muualta kuin TE-toimistojen kursseilta.
Osaamista pitää päivittää
Mitä pidempään työttömyys kestää sitä vaikeammaksi insinöörin työllistyminen käy.
– Työttömällä insinöörillä on perusosaaminen kohdallaan, mutta alalla vaaditaan koko ajan uusien ohjelmien ja järjestelmien osaamista. Rekrytointia harkitsevat työnantajat eivät ole enää valmiita satsaamaan koulutukseen, vaan kaikki vaaditaan valmiina, Salo sanoo.
Liitto on esittänyt opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle, että ammattikorkeakoulujen insinöörien aloituspaikoista kolmannes osoitettaisiin toistaiseksi muunto- ja täydennyskoulutukseen. Se olisi rajannut myös alan ylikoulutusta.
Ministeri ei ole suostunut muuttamaan ammattikorkeakoulujen rahoitusperustetta, koska sopimukset ammattikorkeakoulujen kanssa ovat voimassa vuoden 2020 loppuun.
– Nykyinen ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli ei tue korkeakouluja järjestämään muunto- ja täydennyskoulutusta eikä suosi elinikäistä oppimista, Salo huomauttaa.
lehti 