Rauhanjärjestöjen kysymykset oikeuskanslerille
1. Ovatko valtioneuvoston päätökset vientiluvista 25.11.2015 ja 11.1.2018 olleet lainmukaisia?
2. Millainen paino 25.11.2015 päätöksessä on annettu ulkoministeriön ulko- ja turvallisuuspoliittiselle lausunnolle, Euroopan unionin neuvoston sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevalle yhteiselle kannalle sekä YK:n kansainväliselle asekauppasopimukselle?
3. Olisiko valtioneuvoston 11.1.2018 Patria Land Systems Oy:n vientiluvan jatkamisen sijasta pitänyt päättää vientiluvan epäämisestä?
Viimeistään vientiluvan jatkamisesta päätettäessä hallituksen on pitänyt tietää, että Jemenissä on hyökätty siviilikohteisiin.
Rauhanjärjestöt Rauhanliitto ja Sadankomitea pyytävät oikeuskansleria tutkimaan, ovatko valtioneuvoston Patria Land Systemsille myöntämät asevientiluvat Arabiemiraatteihin lainmukaisia.
Valtioneuvosto myönsi Patrian AMV-panssariajoneuvoille vientiluvan Arabiemiraatteihin marraskuussa vuonna 2015 ja jatkoi vientilupaa tämän vuoden tammikuussa. Rauhanliitto ja Sadankomitea vaativat vientiluvan perumista jo helmikuussa 2016.
Julkisuudessa olleiden tietojen ja Arabiemiraattien armeijan levittämän videomateriaalin mukaan vastaavia Patrian ajoneuvoja on käytetty Jemenin sodassa.
Rauhanjärjestöt viittaavat tänään jättämässään selvityspyynnössä Helsingin Sanomien (21.1.) juttuun, jonka mukaan videomateriaali ajoneuvoista näyttää paikantuvan taisteluihin Jemenissä, joissa Arabiemiraattien sotilasliittouma saattoi syyllistyä sotarikokseen pommittaessaan sairaalaa.
Ulkoministeri ja presidentti puolustustavat päätöksiä
Ulkoministeri Timo Soini (sin.) puolusti voimakkaasti maanantaina valtioenemmistöisen Patrian kauppoja Lähi-itään. Brysselissä lausuntonsa antanut Soini vetosi Suomen noudattavan aseviennissään kansainvälisiä sopimuksia.
Puolustuskannalla on myös presidentti Sauli Niinistö, joka on ollut tietoinen lupien myöntämisestä.
Valitsijayhdistyksen ehdokkaana jatkokaudelle hakeva Niinistö puolusteli eilen Ylen kaksikielisessä vaalitentissä asevientipäätöksiä sillä, että Arabiemiraatit eivät olleet lupien myöntämisen aikaan niin vahvasti osallisina Jemenin sisällissodassa kuin nyt.
Uusien lupien myöntämistä Arabiemiraatteihin Niinistö kuitenkin jälkiviisaasti vastustaa.
Sota Jemenissä oli jo käynnissä, kun miehistönkuljetusvaunujen vientilupa myönnettiin vuonna 2015.
Epäily kansainvälisten sitoumusten ohittamisesta
– Viimeistään vientiluvan jatkamisesta päätettäessä hallituksen on pitänyt tietää, että sotatoimissa Jemenissä on hyökätty siviilikohteisiin ja tehty sotarikoksia, mikä on muun muassa kansainvälisen asekauppasopimuksen vastaista, sanoo Sadankomitean puheenjohtaja Timo Mielonen.
– Kantelulla oikeuskanslerille haluamme selvittää, onko hallitus toiminut lainmukaisesti ja ottanut vaadittavalla tavalla huomioon Suomen kansainväliset sitoumukset myöntäessään vientilupia sotaan osallistuvaan maahan, Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius toteaa.
Vientilupien lainmukaisuuden lisäksi järjestöt pyytävät oikeuskansleria tutkimaan, miten puolustus- ja ulkoministeriö ovat seuranneet Jemenin ja Arabiemiraattien tilannetta ja millaisia vaikutuksia seurannalla on ollut tammikuussa tehtyyn päätökseen vientiluvan pidentämisestä.
Järjestöt pyytävät oikeuskansleria selvittämään myös, onko Patrian ajoneuvojen käyttö Jemenin sodassa rikkonut vientiluvan ehtoja.
Rauhanjärjestöjen kysymykset oikeuskanslerille
1. Ovatko valtioneuvoston päätökset vientiluvista 25.11.2015 ja 11.1.2018 olleet lainmukaisia?
2. Millainen paino 25.11.2015 päätöksessä on annettu ulkoministeriön ulko- ja turvallisuuspoliittiselle lausunnolle, Euroopan unionin neuvoston sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevalle yhteiselle kannalle sekä YK:n kansainväliselle asekauppasopimukselle?
3. Olisiko valtioneuvoston 11.1.2018 Patria Land Systems Oy:n vientiluvan jatkamisen sijasta pitänyt päättää vientiluvan epäämisestä?
Viimeistään vientiluvan jatkamisesta päätettäessä hallituksen on pitänyt tietää, että Jemenissä on hyökätty siviilikohteisiin.
uutiskirje 
