Selvitys: Osa lapsista ei saa mielenterveyspalveluja – lastensuojelussa hätä jatkuu

Lastensuojelun hätä on syventynyt viiden vuoden aikana, selviää Kuntaliiton tänään julkistamasta kyselystä.

– Yhteensä 13 prosenttia vastanneista arvioi, että lasten tarvitsemat mielenterveyspalvelut jäävät useimmiten lapsilta kokonaan saamatta ja 49 prosenttia vastanneista arvioi, että tarvittava palvelu on saatavilla, mutta prosessi on vaikea ja aikaavievä, kertoo Aila Puustinen-Korhonen.

Vastaavasti pahoinpitelyepäilyyn liittyvät palvelut jäävät saamatta joka neljännellä lapsella. Myös muut terveydenhuollon palvelut tökkivät, sillä 25 prosentilla lapsista palvelujen järjestäminen on hankalaa tai vie aikaa. Vastaava tilanne on lasten seksuaalisen hyväksikäytön selvittämisessä.

Lasten mielenterveyspalvelujen heikko saatavuus lastensuojeluasiakkaille nousi esiin myös viisi vuotta sitten Kuntaliiton tekemässä kyselyssä. Kuntaliiton kyselyyn vastanneet lastensuojelun järjestäjätahot arvioivat, että lastensuojelun tilanne on vaikeutunut.

Lastensuojelutarpeen taustalla ovat usein vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat. Myös vanhempien palvelujen järjestäminen näyttää olevan hankalaa tai palvelut jäävät kokonaan saamatta. Mielenterveyspalvelujen saannissa hankaluuksia on 47 prosentilla vanhemmista.

Perhehoitoon sijoittaminen jää toteutumatta

Kyselyn mukaan yli 12-vuotiaiden lasten sijoitus perhehoitoon jää toteutumatta noin 30 prosentilla palvelua tarvitsevista. Saman verran lapsista joutuu odottamaan, ja palvelun saaminen on hankalaa. Vain yhdeksän prosenttia kertoo sijoittamisen onnistuvan vaivattomasti.

Myöskään 7 – 12 -vuotiaiden lasten sijoittaminen perhehoitoon ei onnistu vaivattomasti. Heistä 29 prosenttia saa palveluja vasta odottelun ja hankalan prosessin jälkeen.

Nuorten päihdehoitopalvelujen saannissakin on ongelmia. Vajaa viidennes ei saa palveluja lainkaan ja vajaa viidennes saa odottamisen jälkeen. Vaivattomasti päihdehoito onnistuu 16 prosentilla lastensuojelun nuorista, jotka palvelua tarvitsevat.

Viime marraskuussa yli tuhat sosiaalityöntekijää ja sosiaalityön opiskelijaa vetosi huolestaan lasten ja nuorten heitteillejätöstä. Lastensuojelussa on heidän näkemyksensä mukaan krooninen aliresurssointi.

Sosiaalityöntekijöitä ja sijaisia liian vähän

Kyselyn mukaan on iso huoli lastensuojelun voimavaroista ja henkilöstön riittävyydestä. Järjestäjätahoista 60 prosenttia ilmoittaa, että sosiaalityöntekijöitä on hyvin tai täysin riittävästi käytössä. Viisi vuotta sitten vastaava luku oli 76.

– Verrattuna viisi vuotta sitten tekemäämme vastaavaan kyselyyn, tilanne on heikentynyt suhteessa aiempaan, arvioi Puustinen-Korhonen työntekijätilannetta.

Erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen tiedotustilaisuudessa torstaina. Kuva: Lehtikuva/Emmi Korhonen

Viidennes vastaajista ilmoittaa, että sijaisia ei ole lainkaan käytettävissä. Tämän lisäksi toinen viidennes ilmoittaa, ettei sijaisia ole riittävästi. Vajaa 10 prosenttia kertoo sijaisia olevan tarpeeksi.

Kyselyn avovastausten mukaan puute työntekijöistä heikentää lastensuojelua ja viranomaistehtävien hoitoa.

Lisää työntekijöitä tarvitaan kipeästi

– Ammattihenkilölaki toi voimaan tullessaan aiempaa tiukemmat kelpoisuusvaatimukset sijaisille, mikä on vaikeuttanut tilannetta. Kyselyyn vastanneet kokevat ongelmalliseksi sen, että tietyt ammattiryhmät, jotka ovat aiemmin toimineet lastensuojelun piirissä, eivät voi enää toimia sijaisena, taustoittaa johtava lakimies Sami Uotinen Kuntaliiton tiedotteessa.

Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja aloitti tammikuussa arviointityön, jossa etsitään ratkaisuja lastensuojelutyön kuormittavuuteen ja työntekijöiden vaihtuvuuteen. Työ kestää vuoden loppuun saakka.

Viime vuoden joulukuussa vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson jätti lakialoitteen lastensuojelun sosiaalityön mitoituksesta.

”Lastensuojeluun tarvitaan kipeästi lisää henkilökuntaa. Useissa kunnissa sosiaalityöntekijöillä voi olla jopa 80 lasta sosiaalityöntekijää kohden. Tämä on kestämätön tilanne, johon on puututtava”, Andersson kertoi tuolloin aloitteesta.