Perunantutkimus palaa juurilleen

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Peruna lähti alkuperäisestä kotimaastaan Perusta maailmalle 458 vuotta sitten. Toukokuun lopulla kymmenettä kertaa kokoontuva Maailman perunakongressi pidetään nyt ensimmäisen kerran Perussa tai ylipäätään Latinalaisessa Amerikassa.

– Perunalajikkeita on koko maailmassa 5 000, ja niistä kasvaa Perussa 3 500. Täällä peruna on elämäntapa, johon liittyy tunnetta ja mystiikkaa, maatalousinsinööri Jesús Caldas sanoo. Hän johtaa Cuscossa pidettävän perunakongressin järjestelykomiteaa.

Tieteellinen kokous järjestetään kolmen vuoden välein, ja sinne odotetaan liki tuhatta tutkijaa, tuottajaa ja perunateollisuuden edustajaa ympäri maailmaa. Kokouksen järjestää voittoa tavoittelematon World Potato Congress (WPC).

Tämänvuotisen kokouksen teemoja ovat monimuotoisuus, ruokaturva ja kaupallisuus. Caldas pitää perunantuotannon kaupallistumisen etuna sitä, että se synnyttää uusia tapoja hyödyntää mukuloita elintarvike- ja alkoholiteollisuudessa.

Kolmanneksi tärkein ruokakasvi

Perunanviljely alkoi noin 8 000 vuotta sitten Punon alueella Andien ylätasangoilla Perun ja Bolivian rajaseudulla. Espanjalaisvalloituksen jälkeen mukulat matkasivat Eurooppaan, jossa niistä tuli nopeasti tärkeä ravinnonlähde.

Peruna on nykyisin maailman kolmanneksi tärkein ruokakasvi riisin ja vehnän jälkeen. Sitä kasvaa yli 19 miljoonan hehtaarin alalla 156 maassa. Perunaa syö säännöllisesti noin miljardi ihmistä, ja sitä tuotetaan 374 miljoonaa tonnia vuodessa, Limassa toimiva Kansainvälinen perunakeskus kertoo.

Perunan tärkeimmät teolliset käyttäjät ovat ranskanperunoiden, tärkkelyksen sekä vodkan valmistajat, jotka ovat usein ylikansallisia suuryhtiöitä.

YK:n ruokajärjestöä FAOa perunakongressin valmisteluissa edustava Gonzalo Tejada sanoo, että perunanviljely palvelee monissa maissa suurteollisuutta, mutta Perussa, Ecuadorissa ja Boliviassa vaalitaan yhä ikiaikaisia perinteitä. Se mahdollistaa vanhojen lajikkeiden viljelyn ja pitää yllä monimuotoisuutta.

Peru tuottaa 4,5 miljoonaa tonnia perunaa vuodessa. Kotimainen kulutus henkeä kohti on 85 kiloa, kun suomalaisen annos jää noin 50 kiloon.

Perun maatalouskehityksen instituutin johtaja Jesús Caldas vetää Cuscossa toukokuun lopulla pidettävän Maailman perunakongressin valmistelukomiteaa. Kuva: IPS/Mariela Jara

Ratkaisuja etsitään

Perunanviljelyn pääuhkia ovat ilmastonmuutos, teknologian puute ja heikko kannattavuus, Tejada listaa.

Perulainen Josefina Baca, 42, kasvattaa perunaa 3 100 metrin korkeudessa Huarossa Cuscon ulkopuolella. Kuumuus on lisääntynyt ja sateet käyneet entistä oikukkaammiksi, hän valittaa.

– Sade voi jäädä tulematta tai äkillinen kylmyys tappaa kasvit, luomuviljelyä harjoittava Baca sanoo. Hän kaipaa tukea monimuotoisuuden vaalintaan.

Viime aikojen tutkimukset kertovat, että lämpötilan noustessa peruna kiipeää vuoristossa yhä korkeammalle.

Perunakeskuksen Miguel Ordinola uskoo, että toukokuun kokouksessa esiteltävistä tutkimustuloksista on hyötyä myös perunan pientuottajille.

– Kokous saatiin Peruun, koska se on perunan monimuotoisuuden keskus maailmassa. Siksi ratkaisut moniin ongelmiin voivat löytyä täällä tehtävästä tutkimuksesta, Ordinola uskoo.

Perinteistä käsityötä

Moisés Quispe johtaa Perun luomutuottajien yhdistystä, johon kuuluu 12 000 perinteisten perunalajikkeiden viljelijää.

– Hehtaarilta korjataan 60 tonnia tavallista perunaa, mutta perinnelajikkeita korkeintaan 15 tonnia. Kyse on puhtaasta käsityöstä, sillä koneita ei siinä maastossa voi käyttää, hän selittää.

– Luonnonlannoitus, vuoroviljely, puhdas kasteluvesi, tuholaisten jatkuva torjunta ja siementen valikointi vaativat paljon työvoimaa. Se nostaa kustannuksia, mutta emme saa tuotteista oikeudenmukaista hintaa, Quispe sanoo.

– Kaikki siemenet pitäisi lain mukaan sertifioida, mutta olemme eri mieltä. Olemme saaneet perunat perinnöksi, kuten isämme ja isoisämme, emmekä halua, että joku monopolisoi siemenet, koska ne ovat yhteistä hyvää.

Espanjankielinen versio