Tampereen Työväenmuseo Werstas julistaa Suomen itsenäisyyttä ja vuoden 1918 merkkivuotta tasokkailla, työväenliikkeen historiasta kertovilla näyttelyillä. Tasa-arvoisemman Suomen rakentamisesta kertoo elämyksellinen Vapauden museo, josta Kansan Uutiset kirjoitti jo viime vuonna (24.11.2917).
Vapauden museossa nostetaan hienosti esiin työväestön ja tavallisten ihmisten elämää Suomen murrosvaiheiden keskellä. Visuaalisesti vaikuttava ja mukaansa tempaava näyttely on voimaannuttava: joukoissa on ollut voimaa.
Werstaalla esitellään myös 100-vuotiaan Osuuskunta Tradekan vaiheita. Näyttely kertoo edistysmielisen osuuskunnan synnystä ja kasvusta, E-liikkeen voiman vuosista, Eka-yhtymän velkasaneerauksesta sekä Osuuskunta Tradekan uudesta alusta.
Osuusliikkeellä oli vahva valistusote.
Omaan kauppaan
piti mennä
Edistysmielinen osuuskauppaliike kukoisti 1970-luvulla, jolloin jäseniä oli yli 700 000. Suurin joukkovoima liikkeellä oli samaan aikaan, kun elettiin vasemmistopoliittisesti kiihkeitä vuosia.
Osuuskauppaliikkeeseen sitoutuminen oli yhtä lailla ideologista kuin taloudellistakin. Osuustoimintaliike lupasi luoda ”järjestystä talouselämään”, pyrki ”tavaroiden oikeudenmukaisiin hintoihin” sekä ”käyttämään ylijäämän kuluttajia hyödyntävällä tavalla”. Vuosittaiset ylijäämäpalautukset olivatkin perheille elintärkeitä.
Osuuskauppaliike oli poliittisesti merkittävä etenkin sen jälkeen kun osuuskauppaliike jakautui ”edistysmielisiin” ja ”puolueettomiin”.
Oli oma kauppa, oma säästöpankki, urheilujärjestöt, Hakan rakentamat asunnot, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK) perustama Tammi, joka julkaisi edistyksellistä kirjallisuutta. Vakuutukset sai vakuutuslaitos Kansasta.
Nykyisin puhuttaisiin punavihreästä kuplasta. Työväen historiassa ne ovat olleet eriasteisia punakuplia, silloin ennen kuin vihreitä oli edes olemassa. Voimansa vuosina osuuskauppaliike loi yhteisöllisyyttä.
Museossa muistellaankin, että omaan kauppaan piti mennä, olipa se kaukana tai lähellä.’
Valistusta, kuppiloita
ja demokratiaa
Vasemmiston heikkenemisen yhtenä syynä on pidetty työväenliikkeen yhteisöjen hajoamista tai heikkenemistä. Osuuskauppaliikkeen poliittinen puoli on näyttelyssä sivuroolissa ja joidenkin lähinnä osuuskaupan sisäisiin poliittisiin skismoihin viittausten varassa.
Edistyksellinen osuusliike loi kanavan jäsentensä vaikuttamiselle. Osuustoimintaliike oli myös yhdenlainen demokratiakoulu. Poliittinen vasemmisto hyödynsi liikettä oman poliittisen voimansa kasvattamiseen.
Osuusliikkeellä oli vahva valistusote: Se kehotti toimimaan ”kasvilääkärinä” hedelmätarhoissa ja kannusti osuuskauppaväkeä kotivalistustyöhön. Kieltolain aikana nostatettiin raittiushenkeä.
Vapaa-ajan lisääntyessä ja kulutuksen kasvaessa osuuskauppaliike perusti ensin olutkuppiloita ja työmaaruokaloita sekä myöhemmin erilaisia ravintoloita.
Enimmillään osuusliikkeellä oli 1950-luvulla 300 tuotantolaitosta. Yksi tunnetuimmista tuotteista oli kahvi: ”Kolme on hyvää kesällä: ruoho maassa, lehti puussa ja Rengas-kahvi kansan suussa”, mainostettiin.
Oman liikkeen leivissä -näyttely jatkuu 22.4. saakka. Työväenmuseo Werstas, Tampere.
uutiskirje 
