Valemediaa valvotaan Suomessa

”Yhdysvallat on listannut Venäjän rikkaimmat ja vaikutusvaltaisimmat holokaustia varten.” ”Putinilla on mikrosiru olkapäässä.” Ja muita muunneltuja totuuksia.

Valemedia levittää valeuutisia luodakseen muun muassa hämmennystä kansalaisten keskuuteen ja vaikuttaakseen valtiolliseen päätöksentekoon. Valeuutisten levittäjät voivat toimia ulkomailta tai valtion sisällä. Väärä tieto ja valheet leviävät nopeasti erityisesti sosiaalisessa mediassa. Tarpeeksi usein toistettuna valhe saattaa ryhtyä elämään omaa elämäänsä ”totuutena”. Jopa päättäjät voivat toistaa valeuutista puheissaan.

Suomessa valeuutisointia yritetään taklata media-alan sisäisin keinoin sekä virkamiesvalvonnalla.

– Valemedia on uusi ilmiö. Pyrimme löytämään keinoja, millä lyödä kampoihin valemediaa ja disinformaatiota vastaan, Mediapoolin valmiuspäällikkö Tero Koskinen toteaa.

Valeuutisointia seurataan

Mediapoolin tarkoituksena on turvata median toiminta myös kriisitilanteissa. Se tekee yhteistyötä myös toimittajayhdistysten kanssa. Mediayritykset, Yleisradio mukaan lukien, ovat mukana vapaaehtoispohjalta. Mediapooli on osa Suomen huoltovarmuusorganisaatiota, ja sen toiminnan rahoittaa Huoltovarmuuskeskus.

– Huoltovarmuusorganisaatiomme on herättänyt ainutlaatuisuudellaan ja toimivuudellaan kansainvälistäkin huomiota, Koskinen toteaa.

Yleissivistys suojaa

Vastuullisesti toimiva media on paras keino torjua disinformaatiota eli totuudesta poikkeavaa tietoa, Koskinen kertoo.

Suomen mediayritykset tarkistavat julkaisemiensa juttujen lähteet, mutta myös vastuullinen media voi tehdä virheitä.

– Jos kansalainen huomaa virheen, hän voi pyytää mediaa korjaamaan sen. Valemediaan ei välttämättä saa edes yhteyttä, Koskinen selventää.

Myös suomalaisten laaja yleissivistys ja koulutustaso antavat hyvän pohjan kriittiselle ajattelulle. Esimerkiksi hämmästystä herättävät uutiset osataan kyseenalaistaa. Sosiaalisessa mediassa julkaisijan luotettavuutta voi olla vaikeampi arvioida.

– Olemme huomanneet, että etäisyyden ottaminen valemedioihin on tehokkaampaa, kuin korjata jokainen valeuutinen erikseen, Koskinen toteaa.

Perinteisesti huoltovarmuus on pitänyt huolta tiedon teknisestä jakamisesta myös kriisiaikoina.

– Nyt päähuomio on informaatiovaikuttamisessa ja valeuutisissa, Koskinen sanoo.

Maalaisjärki riittää

Jos kansalaiset pysähtyvät hetkeksi uutisen äärelle miettimään, voiko tämä olla totta tai voiko näin oikeasti tapahtua, niin se on jo paljon, toteaa valtioneuvoston viestintäjohtaja, informaatiovaikuttamisen verkoston puheenjohtaja Päivi Anttikoski.

Hänen mielestään maalaisjärki sekä epäily valeuutisoinnin mahdollisuudesta ovat hyvä alku. Pahinta on, ettei vaikutusyrityksiä huomata tai tiedetä niiden olemassaolosta.

Anttikoski on aloittanut kuluvan vuoden puolella valtioneuvoston viestintäpäällikkönä sekä puheenjohtajana informaatiovaikuttamisen viranomaisverkostossa. Verkostossa ministeriöt, tasavallan presidentin kanslia, puolustusvoimat, Supo, poliisi, Tulli, Rajavartiolaitos ja kyberturvallisuuskeskus seuraavat Suomeen suunnattua informaatiovaikuttamista ja vastaavat siihen varautumisesta. Verkosto perustettiin vuonna 2014.

Vaikuttamista pitää epäillä

Virkamiestasolla valeuutisia seurataan, mutta niiden taklauskeinoista ei kerrota julkisuuteen.

– Tärkeintä on, että tietoisuus informaatiovaikuttamisesta leviäisi koko yhteiskuntaan, Anttikoski toteaa.

Verkosto on luonteeltaan ajatusten ja tietojen vaihtopaikka. Sillä ei ole omaa organisaatiota tai valmiuskoneistoa.

Anttikosken mukaan presidentinvaalit eivät antaneet hyvää alustaa informaatiovaikuttamiselle, sillä ehdokkaita oli vähän.

– Tuleviin maakunta-, eduskunta- sekä EU-vaaleihin varaudumme. Niissä on enemmän ehdokkaita ja enemmän mahdollisuuksia vaikutusyrityksiin.

Huhut voi tarkistaa

Euroopan unionilla on tiedontarkistusyksikkö EU vs. Disinformation. Kansalaiset voivat ottaa sinne yhteyttä tarkistaakseen kuulemansa huhun tai lukemansa uutisen.

Yksikön sivut ovat englanninkieliset. Sivusto on erikoistunut venäjänkielisen uutisoinnin tarkkailuun. EU vs. Disinformationin tavoittaa myös Facebookista.

Anttikosken mielestä Suomessakin voisi olla organisaatio, joka palvelisi kansalaisia tarkistamalla uutisten taustat. Tällä hetkellä sellaista tahoa ei ole.

Suomalainen faktabaari.fi kommentoi virheellisiä väittämiä kotimaisten tapahtumien, kuten presidentinvaalien yhteydessä.