Työelämän pelisäännöt rakentuvat monissa paikoin yhä teollisuuden alkuaikojen mukaan, jolloin työntekijän odotettiin suorittavan työnsä mekaanisesti. Nykyään työntekijän pitää oppia nopeasti uutta, oltava joustava, yhteistyökykyinen ja ratkaisukeskeinen.
– Toimintaympäristö muuttuu entistä monimutkaisemmaksi. Ihmisten pitää verkottua, ennustaminen on vaikeaa ja osaaminen vanhenee nopeasti, aivotutkija Katri Saarikivi Helsingin yliopistosta totesi julkisen alan työeläkevakuuttajan Kevan Vastuullinen muutos, sujuvampi työelämä -seminaarissa torstaina.
Kun aiemmin päätöstenteko jätettiin johtajalle, nyt siihen tarvitaan koko työyhteisön osaamista. Useampi ihminen pystyy havaitsemaan muutokset tarkemmin ja helpommin kuin yksi.
Saarikiven mukaan parhaat päätökset syntyvät yhteistyössä, sillä niissä on mukana empatiaa. Vain tietotasolla tehdyt päätökset eivät tuota parasta tulosta.
Hän otti esimerkiksi sosiaalisen median. Jos ihminen näkee vain tekstin, hän ei voi tietää, onko se kirjoitettu tosissaan, vitsinä vai sarkastisesti. Koska tunneviesti puuttuu, somessa ollaan nopeasti äkäisessä sananvaihdossa.
Kun tunteet otetaan huomioon esimerkiksi organisaation toiminnassa, saadaan parempia tuloksia.
– Yhdysvalloissa huomattiin, että kun lääkäri osoitti potilaalle enemmän myötätuntoa, tämän flunssa parani nopeammin.
Saarikivi tähdensi, että asiakas- ja ihmiskeskeisyys johtavat työpaikoilla parempaan tuottavuuteen.
– Meidät on viritetty auttamaan toisiamme. Toisia vapaa-ehtoisesti auttavat ihmiset elävät pidempään ja ovat onnellisempia.
Automaatio tulee myös ajatustyöhön
Digitalisaatio ja automatisointi tulevat Saarikiven mukaan myös ajattelua vaativaan, kognitiiviseen, työhön.
– Jos työn lopputulos tiedetään ennalta, eikö se ole automatisoitavissa. Kannattaa käyttää aivoja erilaiseen ajatteluun.
Ihmistä tarvitaan jatkossakin, sillä kone on Saarikiven mukaan vielä aika huono esimerkiksi empatiassa, joustavassa ajattelussa ja moraalissa.
Pelkkä digitalisaatio ei tuo tehokkuutta.
– Yleensä digitalisaatio ei lisää tuottavuutta, ellei jotain muuteta myös ihmisten työssä. Tarvitaan lisää luovaa ajattelua, jaettua ongelmanratkaisua ja parempaa asiakaspalvelua.
Itseohjautuvuus on parhaaksi
Yhteistyön lisäksi työelämässä tarvitaan vastaisuudessa itseohjautuvuutta. Pitää huomata ongelmat ja osata korjata ne ilman pomoportaan määräystä.
Tutkijatohtori Frank Martela Helsingin yliopistosta totesi, että ihmisyys pääsee paremmin esille, jos työssä voi toteuttaa itseään. Tämä koskee kaikenlaista työtä.
– Jos on ollut työssä isossa organisaatiossa, oppii helposti passiiviseksi. Siitä poisoppiminen voi olla kivulias prosessi.
Martela ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja Karoliina Jarenko ottivat esiin liudan esimerkkejä, joissa työntekijöiden itseohjautuvuus on tuonut hyviä tuloksia.
Hollannissa toimiva kotipalveluketju Buurtzorg kasvoi kymmenessä vuodessa maan suurimmaksi. Työntekijät päättävät 12 hengen tiimeissä, kuinka hoitavat alueensa työt.
Suomalainen Pipelife oli konkurssin partaalla, mutta nyt se on valittu Suomen 3. parhaaksi työpaikaksi. Muutos on tehty lisäämällä työntekijöiden autonomiaa. Työtehtävät vaihtuvat säännöllisin väliajoin. Henkilöstö tietää kolme viikkoa aiemmin, missä vuorossa ja missä pisteessä työskentelevät. Tilauskanta on kaikkien tiedossa.
Jarenko tähdensi, että työntekijöiden itseohjautuvuutta ruokkii, kun jokainen idea ainakin arvioidaan hyvässä hengessä.
– Silloin tulee normaaliksi tavaksi miettiä, miten työ voitaisiin tehdä paremmin.
uutiskirje 
