Puolueet eivät ole päässeet sopuun maakuntavaalien yhdistämisestä ensi kevään eduskuntavaaleihin. Vasemmistoliiton varapuheenjohtajan, kansanedustajan Hanna Sarkkisen mukaan maakuntavaalit pitäisi ehdottomasti yhdistää eduskuntavaaleihin. Hallituksen esityksen mukaan maakuntavaalit pidetään lokakuussa.
Vasemmistoliitto on jo käynnistänyt ehdokkaiden hankinnan maakuntavaaleihin. Puolueen kuntasihteeri Mikko Koikkalainen painottaa, että vaikka ollaan teknisesti konstikkaassa tilanteessa, kiinnostus vaaleihin on kasvanut.
Vielä viime syksynä kysyttiin, että mitkä vaalit. Kiivas keskustelu sote-uudistuksesta ja jopa Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren (kok.) ja muiden kokoomuslaisten kapinaliike ovat lisänneet kiinnostusta.
Puolueilla on kova paine asettaa kansanedustajia ehdolle.
– Vasemmistoliiton piireissä eri puolilla maata ja aktiivien keskuudessa maakuntavaalit koetaan merkittävämpänä kuin presidentinvaalit, sanoo Koikkalainen.
Ehdokashankintavideo on valmiina
Puolueissa valmistaudutaan maakuntavaaleihin hankalassa tilanteessa, sillä eduskunta ei ole päättänyt vielä maakunnista eikä maakuntavaaleista. Hallitus on kytkenyt yhteen sote- ja maakuntapäätökset: toista ei tule ilman toista.
Vasemmistoliitossa toimitaan ikään kuin maakuntavaaleista olisi päätetty:
– Kaikesta huolimatta näyttää näyttää vahvasti siltä, että maakunnat ja maakuntavaalit ovat tulossa, sanoo vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson puolueen julkaisemalla ehdokashankintavideolla.
Maakunnissa päätetään asioista, jotka ovat erityisen tärkeitä vasemmistoliitolle:
– Maakunnat tulevat vastaamaan niin sosiaali- ja terveydenhuollosta kuin työllisyyspalveluista.
Vasemmistoliiton tavoitteena on edistää tasa-arvoisia sosiaali- ja terveyspalveluja, pitää asiakasmaksut mahdollisimman pieninä ja taistella lähipalvelujen puolesta.
Aktiivit ovat liikkeellä
Vasemmistoliiton piirijärjestöissä haetaan jo ehdokkaita, mitä Koikkalainen pitää hyvänä.
– Jokainen tajuaa, että aika alkaa tulla vastaan. Valmiina ei ole edes vaaliprosessia koskeva laki.
Koikkalainen on laskenut lakiluonnoksen pohjalta, että ehdokkaita voi asettaa maakuntavaaleihin noin 1 800. Suurimpaan eli Uudenmaan maakuntavaltuustoon valitaan 99 jäsentä, mikä tarkoittaa 148 ehdokasta. Pienin 59 edustajan maakuntavaltuusto tulee Lappiin, jolloin ehdokkaita voi asettaa 88 kukin puolue.
Vasemmistoliitolla oli kuntavaaleissa noin 3 200 ehdokasta. Koikkalainen uskookin, että tarvittavat ehdokkaat maakuntavaaleihin löytyvät.
– Lähtökohtana on, että ehdokkaat ovat maantieteellisesti laajasti koko maakunnan alueelta, etteivät ehdokkaat keskity kasvukeskuksiin.
Ensimmäiset maakuntapäättäjät luovat käytännöt
Koikkalaisen mukaan julkisessa keskustelussa on jäänyt liian vähäiselle huomiolle se, että jos sote toteutuu ja maakuntavaalit järjestetään, ensimmäiset maakuntavaltuustot luovat tulevia käytäntöjä.
– Ensimmäiset maakuntavaltuustot ovat äärimmäisen tärkeitä kansalaisille. Tätä eivät kaikki ole ottaneet huomioon.
Eduskunnassa olevassa lakipaketissa ei ole esitetty rajoituksia vaaleihin osallistumiselle. Sen sijaan keskustelussa on nostettu esiin, voivatko kansanedustajat osallistua maakuntavaltuustojen työhön.
Ehdokkaiden rajaaminen ei ole ongelmatonta
Sarkkinen toteaa omalta osaltaan, että maakuntavaalien ehdokkuuden rajaaminen ei liene ongelmatonta perustuslain näkökulmasta.
– Jos kuntavaltuutetut rajattaisiin ulos, voisi olla vaikea löytää riittävästi kokeneita ehdokkaita. Kansanedustajien rajaaminen ulos lain kautta voisi selkeyttää tilannetta ja vähentää päällekkäisyyttä, mutta se ei ole ongelmatonta.
Puolueilla on kova paine asettaa kansanedustajia ehdolle, jotta ihmisiä saataisiin kiinnostumaan vaaleista ja äänestämään. Kantaansa osallistumisestaan maakuntavaaleihin Sarkkinen ei ole päättänyt puoleen eikä toiseen.
– Jos yksi asettaa kansanedustajia pitää muidenkin asettaa tai tulee takkiin. Ja takkiin ei passaa ottaa, toteaa Sarkkinen.
uutiskirje 
