Helsinkiläisessä päiväkoti Takapirtissä on maaliskuun ajan testikäytössä Paro-hyljerobotti, jota on käytetty myös muistisairaiden ja vanhusten hoidossa. Japanilaisen hyljerobotin uskotaan tuottavan iloa, mielihyvää ja rentouttavan myös lapsia.
Useita tietokoneita sisältävä robotti oppii reagoimaan nimeensä. Testin aikana tutkitaan, miten robotit sopivat varhaiskasvatukseen, sillä ne ovat jo sinne vauhdilla tulossa.
Osassa päiväkodeista tietotekniikka on jo arkea, vaikka syrjäseutujen päiväkodeissa tuskin on nähty Bee-Bot-mehiläisiä. Näillä lapset opettelevat ohjelmoimaan yksinkertaisia asioita. He oppivat loogista ajattelua sekä yksinkertaisten toimintaohjeiden antamista.
Robottiin voi rakastua
Helsingin Kalasataman hyvinvointikeskuksen neuvontarobotti Pepperistä on tulossa kuuluisuus. Se on lasten ja aikuisten suosikki.
Potilaat ottavat selfieitä Pepperin kanssa, joka ei loukkaannu, vaikka sille – vai pitäisikö sanoa hänelle – ei vastaakaan. Hän voi hyvin jatkaa yksinpuheluaan, toivotella hyvää päivää, kysellä miten voi auttaa ja onko ilmoja pidellyt.
Pepper tanssii tarvittaessa, mutta robotti-ilmettään se ei sentään vaihda. Näillä mennään: tulevaisuudessa robotit tulevat kotiin, jutustelevat niitä näitä ja tekevät kotitöitä.
Voiko robottiin myös rakastua? Kyllä, jotkut harvat.
Robotti ei selviä ilman ihmistä
Moni ei tule ajatelleeksi, että kauppojen itsepalvelukassoilla ollaan tekemisissä robottien kanssa. Kukapa ei maksaisi kiireessä niitä paria ostosta ruuhka-aikaan, vaikka haluaisi säilyttää kaupan työpaikat?
Eivätkä robotit tule yksin toimeen. Yhden työntekijän pitää olla valvomassa, että kaikki sujuu hyvin. Suomi aikoo nousuun robotiikassa.
Start up -yrityksiä haetaan eurooppalaiseen robotiikkaan erikoistuneeseen yrityskiihdyttämöön. Se etsii kolmessa vuodessa 40 yritystä kehittämään elintarvike-, valmistus- ja terveysteollisuuteen sekä julkiseen infrastruktuuriin liittyvää robotiikkaa, jossa VTT toimii hankkeen teknisenä koordinaattorina.
uutiskirje 
