Puolaa, Unkaria ja muita oikeusvaltion periaatteita rikkovia EU-maita odottaa EU-rahoituksen jäädytys, jos Euroopan komission suunnitelmat menevät läpi.
Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen pitää rahahanojen jäädyttämisestä tehokkaampana keinona, kuin äänioikeuden rajaamista.
Katainen kertoi tiistaina Politiikan toimittajien tilaisuudessa, kuinka demokratian pelisääntöjä rikkovat jäsenmaat aiotaan saada kuriin.
– Jokainen jäsenmaa on hyväksynyt unionin perusarvot. Jos jäsenmaa lipsuu niistä, se pitää osoittaa selvästi esimerkiksi EU:n tuomioistuimessa.
Tähän tarvitaan kuitenkin yksimielinen päätös. Samaan aikaan käydään neuvotteluja unionin tulevista budjettiraameista. Se antaa hyvät neuvotteluasetelmat.
– Kuka julkisesti voisi vastustaa, että EU-tuomioistuimen päätös ei olisi legitiimi, laillinen. Uskon ja toivon, että tästä käydään keskustelua.
”Tarvitaan meteliä”
Keskustelua oikeusvaltio-periaatteiden noudattamisesta on käyty Puolan nykyisen pääministerin kanssa. Välit ovat Kataisen mukaan paremmat kuin pitkään aikaan.
Silti puolalaisilla on käsitys, että Bryssel kiusaa Puolaa. Katainen vetoaakin jäsenmaiden hallituksiin, jotta nämä asettuisivat äänekkäämmin puolustamaan oikeusvaltioperiaatetta.
– Negatiivinen kehitys pitää saada poikki. Yksi keino on, että jäsenmaat sanovat sen julkisesti ja äänekkäästi. Tätä ei valitettavasti ole vielä tapahtunut.
Yli 20 jäsenvaltiota tukee dialogia Puolan kanssa, mutta loput tyytyvät seuraamaan sivusta tilanteen kehittymistä.
Kataisen mukaan oikeusvaltion pelisääntöjen rikkominen on suurempi huoli Euroopalle kuin Iso-Britannian irtoaminen unionista. Huolta lisää, että muutama muu jäsenmaa ovat menossa samaan suuntaan. Muun muassa Romaniassa pohditaan, voisiko korruptiosyytteet saaneet poliitikot jättää syytteittä.
Eri jäsenmaiden hallitusten lisäksi Katainen haluaa myös elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöt, varsinkin palkansaajaliikkeen, pitämään meteliä Puolan ja Unkarin ihmisoikeusloukkauksista ja demokraattisen järjestelmän rapauttamisesta.
Tullisota mahdollinen
Tullisodan estämiseksi Yhdysvaltain kanssa käydään neuvotteluja viimeiseen saakka. Tarvittaessa mutta tarvittaessa EU on valmis siihenkin, Katainen muotoili.
– Tilanne on hankala. Emme mielellämme lähde vastatoimiin, mutta lähdemme, jos on pakko.
Yhdysvallat on ilmoittanut, että tullimuurit eivät koske maan kanssa ystävällisissä väleissä olevia maita. Kataisen mukaan koko unioni on tehnyt turvallisuusyhteistyötä Yhdysvaltain kanssa.
– Me emme ole saaneet Yhdysvaltain hallinnolta tarkkaa kriteeristöä, jonka mukaan uusia tulleja tulee, Katainen kertoi.
Väliin unionille on ilmoitettu, että kyse on henkilöautotulleista. Saattaa olla, että Yhdysvallat hakee henkilöautoille Eurooppaan samanlaisia tullihelpotuksia, joita on Japanilla ja Etelä-Korealla. Nämä vaatisivat kuitenkin normaalit kauppaneuvottelut. Vastaavasti EU haluaisi tullihelpotuksia pika-autoille ja raskaalle kalustolle.
Mikäli EU ryhtyy vastatoimiin, sitä ei tehdä yksipuolisella ilmoituksella, kuten Yhdysvallat teki.
– Meillä on 90 päivää aikaa laittaa yhdysvaltalaisille tuotteille korkeammat tullit. Haluamme toimia Maailman kauppajärjestön WTOn ohjeiden mukaan.
EU:n yksipuolinen ilmoitus vähentäisi WTOn asemaa entisestään.
uutiskirje 
