Jos professori Juho Saaren eriarvoisuustyöryhmän ehdotukset toteutuvat, perusturvan minimitason etuudet kootaan vaiheittain yhteen lakiin. Tämä on suuri rakenteellinen muutos ja askel perustuloa kohti. Suurin ongelma on, että kaiken pitäisi tapahtua hallituksen mukaan kustannusneutraalisti, mikä on epärealistista.
Työryhmä esittää, että minimitason etuudet yhdistetään yhdeksi perusturvalaiksi, joka on syyperusteinen ja on asiakkaalle selkeämpi. Perusturvalaki sisältää muun muassa toimeentulotuen, työttömän peruspäivärahan, työmarkkinatuen, sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan sekä asumistuen.
Perusturvalaki poistaisi byrokratiaa, vähentäisi kannustinloukkuja ja painottaisi palkitsemista sanktioiden sijaan. Vastuuta siirtyisi asiakkailta sosiaaliturvajärjestelmän toimivuudesta asiakkaalta hallinnolle.
Ehdotettu perusturvalaki ei ole sama kuin perustulo.
Saari totesi taannoin Talous- ja Yhteiskunta -lehden haastattelussa, että perusturva vuotaa viimesijaiselle toimeentulotuelle. Syyperusteinen sosiaaliturva on liian matala ja siirtyminen tuelta toiselle tiputtaa pois kokonaan.
Saari on todennut, että perusturvalain ensimmäinen vaihe voisi olla toimeentulotuen uudistaminen.
Perusturvalaki ei ole perustulo
Perusturvalain tavoitteena onkin koota syyperusteiset etuudet yhden sateenvarjon alle, yhdeksi tueksi. Tarkoitus ei ole koskea ansiosidonnaisiin etuuksiin, vaan yhdenmukaistaa peruspäivärahalla olevien ihmisten etuuksia. Myöskään sanktiot eivät poistuisi työttömyyspäivärahasta, vaan säilyisivät.
Kitkaa saattaa tulla perusosan ja ansio-osan väliin. Perusturvalaissa olevan perusosan tasoksi on hahmoteltu 697 euroa kuukaudessa.
Työryhmä painottaa, että ehdotettu perusturvalaki ei ole sama kuin perustulo, sillä kyse on edelleen syyperusteisesta sosiaaliturvasta. Parhaillaan käynnissä olevan perustulokokeilun tuloksia on tarkoitus hyödyntää tarvittavien kannustimien vaikuttavuusarvioinnissa.
Saaren työryhmä ei suinkaan sulje pois perustulon mahdollisuutta. Se etenisi perustulomaista tai negatiivisen tuloveron kaltaista toimintatapaa kohden vaiheittain. Tavoitteena olisi sovittaa sosiaalietuudet ja työtulot yhteen nykyistä paremmin asiakkaan säännöllisten tulojen kanssa.
Toimeentulotukea ja työtä sovitettava yhteen
Toimeentulotuen ja työtulojen yhteen sovittamista halutaan parantaa. Nyt ansiotuloista jää käyttöön 50 euroa ja tämän ylittäviltä osin vähintään 20 prosenttia. Enintään toimeentulotukiasiakas saa kuitenkin tienata toimeentulotuen lisäksi 150 euroa.
Työryhmä esittää, että ansiotulovähennys nostetaan 20 prosentista 30 prosenttiin. Kannustimet olisivat merkittävästi paremmat kuin tällä hetkellä. Uusia toimeentulotuen saajia on noin 2 000 kotitaloutta, joissa on yhteensä noin 4 000 aikuista ja lasta.
Toimeentulotukimenojen kasvu vähenee välittömästi, jos työn tekeminen lisääntyy. Muutos lisäisi mahdollisuuksia ottaa työtä vastaan ja vähentäisi eriarvoisuutta. Toimeentulotukiasiakkaiden efektiivinen marginaaliveroaste on yli 80 pienillä tulotasoilla, kun veroprosentti keskimäärin kokoaikatyötä tekevillä on noin 25 prosenttia.
Asumistuki remonttiin
Jo pitkään on käyty keskustelua asumistuen ja toimeentulotuen yhdistämisestä. Saaren työryhmässä tämä on osa perusturvalakimuutosta. Työryhmän mukaan ”asumistukea tulee tarkastella yhdessä toimeentulotuen kanssa, jotta tuet eivät aiheuta asiakkaille kohtuuttomia tilanteita tai sisällä kannustimia ylikalliiseen asumiseen.”
Työryhmä ehdottaa asumistukien yhdistämistä perustellen sitä sillä, että se lisää yhdenvertaisuutta. Samassa taloudellisessa tilanteessa olevat saavat yhtä suuren asumistuen. Hallitus yritti muuttaa eläkkeensaajien asumistukea, mutta se kaatui kovaan vastustukseen.
Eläkkeensaajan asumistuen yhtenäistäminen yleisen asumistuen kanssa säästää kustannuksia tarkemmista määrityksistä riippuen noin 100 miljoonaa euroa. Säästynyt raha olisi tarkoitus käyttää muuhun hyvään eli asumistukeen, takuueläkkeen korottamiseen tai omaishoidon yhdenmukaistamiseen.
Hallitus poimii rusinoita pullasta
Hallituksen alkukommentit Saaren työryhmälle olivat varovaisen nihkeitä ja rusinat pullasta -tyyliä. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) iloitsi Saaren johtaman eriarvoisuusryhmän esityksistä koko 5-vuotiaiden ikäluokan kattavasta varhaiskasvatuksesta sekä vahvasta tuesta perhevapaajärjestelmän uudistamiselle.
Kokoomus on kannattanut voimakkaasti molempia. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) hehkutti myös koulutuksen ja etenkin elinikäisen oppimisen merkitystä, joka on ollut tavoitteena jo poliittisissa puheissa 1990-luvulta lähtien.
Sipilä kuvasi uudistuksia soten kokoiseksi työksi ja siirsi vastuuta seuraavalle hallitukselle. Hallitus on käynnistänyt perusturvan uudistuksen, josta on saada tarkoitus linjauksia ensi keväänä eduskuntavaalien alla. Saaren työryhmän mietintö on osa tätä valmistelua.
uutiskirje 