Ei, Britannian ero EU:sta ei ole unionille kohtalonkysymys. Se sujuu EU:n perussopimuksessa määriteltyjen pykälien mukaan, ja Britannia eroaa täysin laillisesti. Kohtalonkysymys ei myöskään ole raha- ja talousliitto EMU:n uudistus, vaikka kyseessä onkin tärkeä reformi.
Tärkein kysymys, joka unionilla tällä hetkellä on käsissään, on se, miten eri puolilta Eurooppaa nouseviin, unionia avoimesti haastaviin ja halveksiviin voimiin vastataan. Näin unionin haasteet muotoilee Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Juhana Aunesluoma.
– Noudatetaanko EU:n päätöksiä, lakeja ja periaatteita oikeasti koko unionialueella vai ei. Nyt tätä haastetaan, hän sanoo.
EU-kriittisyys minun nähdäkseni tarkoittaa sitä, että olemme kriittisiä sille politiikalle, jota EU tekee.
Niin kutsuttujen Visegrad-maiden (Puola, Unkari, Tšekki ja Slovakia) lisäksi nationalistinen oikeisto on nousussa muun muassa Italiassa ja Itävallassa.
– Tämä haaste on käsillä nyt. Se liittyy yhteiskunnan perussuuntaan, oikeusvaltion periaatteeseen ja sitten EU:n päätösten ja lievienkin sanktioiden kunnioitukseen.
Puola ja Unkari erityisesti tapetilla
Puolassa oikeistolainen konservatiivihallitus on esimerkiksi murskaamassa riippumatonta oikeusjärjestelmää ja tiedotusvälineitä. Unkarin presidentti Viktor Orbán on Puolan tavoin avoimesti ilmaissut halveksuvansa EU:n periaatteita. Maat eivät myöskään ole suostuneet ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita.
– Millä tavalla pystytään luomaan painetta sellaisia jäsenmaita kohtaan, jotka eivät pelkästään kovenna puheitaan, vaan ovat sellaisella kehityspolulla, jonka olennaisena osana on EU-järjestelmän haastaminen sisäpuolelta. Sen pitkän aikavälin vaikutukset ovat todella tuhoisat. Se nakertaa luottamusta siihen, että EU muodostaa poliittisesti tilan, jossa tietyt perusperiaatteet ja -arvot tunnistetaan, Aunesluoma kuvaa tilannetta.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki tiivistää, että jos Puolan ja Unkarin toimiin ei pystytä puuttumaan, mihin koko unionia tarvitaan. Arhinmäki istuu eduskunnassa suuressa valiokunnassa, joka käsittelee EU-asioita.
– Jos me ummistamme silmät siltä, mitä EU-maissa tapahtuu, mikä me olemme arvostelemaan muiden maiden kuten Turkin tilannetta.
Pitemmän aikavälin suunnitelmat esillä
Joka tapauksessa käsillä on hetki, jolloin unionin pitemmän aikavälin suuntaviivoja vedetään. Aunesluoma huomauttaa, että päällä on kaksi asiaa samaan aikaan. Vuoden päästä koittavat eurovaalit tarkoittavat, että unioni saa uuden komission, jolla on uusi toimintaohjelma.
– Sen lisäksi on niin sanotusti poliittisen suursään muutos. Talous on lähtenyt taas kasvamaan, ja viimeisen puolen vuoden aikana on tullut aika paljon myös proaktiivisia EU:n kehittämisajatuksia esille, Aunesluoma sanoo.
Kehitysajatusten matka toteutukseen on kuitenkin vielä pitkä. Kuten Aunesluoma sanoo, voi myös olla, että lopulta mitään ei tehdä.
Ylipäänsä nykyään on arkipäivää se, että unioni pyrkii pitämään kasassa olemassa olevia rakenteita.
– Kun puhutaan tavoitteista, 10–15 vuotta sitten ne olisivat kuulostaneet todella defensiivisiltä ja niihin olisi sanottu, että oletteko menettäneet uskonne, Aunesluoma sanoo.
Aunesluoman mukaan unionissa on tällä hetkellä kaksi trendiä, hajauttava ja tiivistävä. Hajauttavassa trendissä keskeinen tekijä on luonnollisesti yhden jäsenmaan eli Britannian ero. Sen myötä esimerkiksi EU:n budjetista katoaa melkoinen summa rahaa.
– Tätä pyritään sitten kompensoimaan sillä, että yhteistyötä tiivistetään siellä missä mahdollista. Ei ole tilannetta, että nuoli osoittaa vain yhteen suuntaan.
Demokratiavaje vaivaa koko unionia
Sekä poliitikko Arhinmäki että tutkija Aunesluoma nostavat esiin EU:n demokratia- ja legitimiteettiongelman. Arhinmäki sanoo suoraan, että EU:lla on legitimiteettiongelma.
– Ihmiset kokevat, ettei EU auta niissä asioissa, jotka ihmisiä eniten huolettavat, Arhinmäki sanoo.
Arhinmäki kuvaa unionin näyttäytyvän ihmisille enemmän järjestelmänä, joka on keskittynyt huolehtimaan yrityksistä ja pankeista kuin tavallisista ihmisistä.
– Ihmisiä huolettaa toimeentulo ja onko työtä tulevaisuudessa. EU ei ole politiikallaan keskittynyt luomaan työpaikkoja ja parantamaan ihmisten turvaa. Sosiaaliseen ulottuvuuteen pitää panostaa enemmän. Näitä pitäisi nostaa nykyistä vahvemmin esille. Jos halutaan, että ihmiset kokevat EU:n olevan vastaus ongelmiin, joita he näkevät, Arhinmäki sanoo.
Ratkaisu näihin ongelmiin on lopulta kuitenkin jäsenmailla. Unionin jäsenvaltiolla kun on viime kädessä valta EU:ssa, ja kansallinen taso on korostunut Aunesluoman mukaan 2010-luvulla.
– Senpä takia olemme seuranneet kansallisia vaaleja paljon tarkemmin kuin olemme seuranneet Euroopan parlamentin toimintaa.
Ja vaikka Saksassa saatiinkin viimein kasaan hallitus, ei sen asema ole kovinkaan vahva.
– Totuuden hetki tulee, kun niitä päätöksiä oikeasti pitäisi tehdä. Se jää nähtäväksi. Se, että demarit ovat hallituksessa, on aidosti tärkeä asia, Aunesluoma sanoo.
EU epäonnistunut Syyriassa
Arhinmäen mukaan on paljon ihmisiä, jotka ovat perustellusti tyytymättömiä Euroopan unioniin. Osa heistä on lähtenyt hakemaan ratkaisua nationalistisista puolueista, jotka tarjoavat helppoja vastauksia vaikeisiin ongelmiin.
– Niihin on suuri houkutus tarttua. Näkyyhän se Suomessakin. Pieni osa suomalaisista ajattelee, että kaikki ongelmat johtuvat maahanmuutosta, ja ne ratkeavat laittamalla rajat kiinni, Arhinmäki kuvailee.
Arhinmäki huomauttaa, että pakolaisuus ja maahanmuutto eivät synny tyhjästä.
– Niiden taustalla ovat konfliktit, ja EU:n pitäisi olla paljon vahvempi konfliktien ennaltaehkäisijä. Kun Euroopassa on nähty suuri määrä pakolaisia, se on osittain myös EU:n epäonnistuminen. Pitkään oli nähtävissä Syyriassa, Afganistanissa ja Irakissa, että tilanne oli huono. EU ei siihen tarpeeksi voimakkaasti reagoinut ja tullut apuun.
EU-kriittisiä kehittäjiä
Arhinmäki kuvaa EU:ta nykyään samanlaiseksi politiikan kamppailukentäksi kuin eduskuntaa tai kaupunginvaltuustoa. Siinä missä suomalaiseen yhteiskuntaan pitää tehdä muutoksia, on sama edessä EU:ssa.
– Siihen (EU:hun) pitää tehdä muutoksia. Mutta jos keskitymme vain kyllä vai ei EU:lle -kysymykseen, silloin käymme keskustelua, josta ei ole hyötyä tavallisille kansalaisille, hän sanoo.
Hän huomauttaa vasemmistoliiton olevan EU-kriittinen puolue.
– Monelle EU-kriittisyys tarkoittaa vain sitä, että ei EU:lle. EU-kriittisyys minun nähdäkseni tarkoittaa sitä, että olemme kriittisiä sille politiikalle, jota EU tekee. Sitä yritämme muuttaa, hän sanoo.
Arhinmäki ei kaipaa päätöksenteon viemistä entistä enemmän EU-tasolle. Mutta rajat ylittävissä ongelmissa pitää olla rajat ylittäviä ratkaisuja.
– Me tarvitsemme transaktioveron ja me tarvitsemme veroparatiisien kuriin laittamista. Suurimman osan päätöksistä pitää olla mahdollisimman lähellä ihmisiä, hän sanoo.
Vasemmiston kärkiteemat Suomelle
Suomesta tulee EU:n puheenjohtajamaa ensi vuoden heinäkuussa. Arhinmäki käyttää sanaa haastava kuvaamaan puheenjohtajakauden alkamisajankohtaa. Suomessa käydään eduskuntavaalit saman vuoden huhtikuussa ja toukokuussa on vuorossa europarlamenttivaalit.
Arhinmäki sanoo, että vasemmistoliitto on esittänyt puheenjohtajuuskaudelle neljää kärkiteemaa. Yleisesti puheenjohtajamailla on neljästä viiteen kärkiteemaa.
– Me olemme esittäneet, että Suomi voisi nostaa esille veroparatiisien vastaisen toiminnan. Toinen olisi sosiaalinen ulottuvuus ja erityisesti työelämän murros ja muutos. Kolmantena arktiset alueet, ilmastonmuutos ja musta hiili. Arktisella alueella ilmastonmuutos on vielä kovempi aihe. Neljäs on kiertotalous, joka tuntuu nykyään olevan kaikkialla.
uutiskirje 
