Suomalaisten ylikulutuspäivä on tänään keskiviikkona 11. huhtikuuta. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin suomalaiset, tarvitsisimme 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi.
Syyt luonnonvarojen kovaan kulutukseen ovat energiantuotannossa, liikenteessä ja ruoan tuotannossa. Niissä ovat myös ratkaisut kulutuksen vähentämiseen.
Maailman ylikulutuspäivä on viime vuosina asettunut elokuulle. Se on ajankohta, jona ihmisten luonnonvarojen kulutus ylittää laskennallisesti maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.
Jokainen voi vähentää omaa kulutustaan, kun valitsee lautaselleen lihan sijaan useammin kasviksia.
Suomalaisten ylikulutuspäivä on nelisen kuukautta maailman keskiarvoa aiemmin.
– Suomalaisten ylikulutuspäivä tulee hälyttävän aikaisin vastaan. Ylikulutuksemme vaikutukset tuntuvat etenkin matalan tulotason maissa, joissa luonnon monimuotoisuus laskee nopeimmin ja sen seurauksena ihmisten toimeentulo vaikeutuu, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.
Kestävän kehityksen tavoitteet
eivät näy käytännössä
Viime vuonna Suomen ylikulutuspäivä lähes samaan aikaan kuin tänä vuonna. Suomi on sitoutunut esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteisiin ja Pariisin ilmastosopimukseen, mutta nämä eivät näy käytännössä.
– Julkisen talouden velkakierteen katkaiseminen on ollut Suomen hallituksen päätavoitteita. Ekologisen velkaantumisen lopettamisen pitäisi olla vähintään yhtä keskeinen tavoite, Rohweder toteaa.
Kaikki ylikulutuksen vaikutukset eivät näy Suomessa, koska merkittävä osa ylikulutuksen haitoista on ulkoistettu muualle. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kivihiilen, tuotanto tuhoaa elinympäristöjä eri puolilla maailmaa.
Fossiilisista polttoaineista aiheutuvat päästöt taas kiihdyttävät ilmastonmuutosta ja sulattavat esimerkiksi arktista aluetta.
Ylikulutuksen syyt:
Liikenne, energia ja liha
Suurin yksittäinen syy ylikulutukseen niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa ovat energiantuotannon ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöt. Päästöjä tuotetaan nopeammin kuin mitä esimerkiksi metsät ehtivät niitä sitoa.
– Tuulivoiman, aurinkoenergian ja lämpöpumppujen hyödyntäminen, rakennusten energiatehokkuuden parantaminen sekä julkisen liikenteen suosiminen aina kun mahdollista, Liisa Rohweder listaa ratkaisuja kulutuksen vähentämiseksi.
Toinen merkittävä ympäristörasitus tulee ruoastamme.
Mihinkään muuhun ihmistoimintaan ei käytetä niin paljon tuottavaa maapinta-alaa kuin maatalouden viljelys- ja laidunmaihin. Tämä johtaa muuan muassa metsäkatoon maailman monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmilla alueilla. Lähes 80 prosenttia maatalouskäytössä olevasta maasta käytetään lihan ja muun eläinperäisen ruoan tuotantoon.
– Jokainen voi vähentää omaa kulutustaan, kun valitsee lautaselleen lihan sijaan useammin kasviksia tai lähivesien kalaa sekä välttää syömäkelpoisen ruoan heittämistä pois, Rohweder sanoo.
Luonnon monimuotoisuus
kärsii kulutuksestamme
Kansainvälinen luontopaneeli IPBES julkaisi maaliskuussa raportin luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden tilasta.
Sen mukaan maailmanlaajuinen maan ja elinympäristön heikkeneminen on kriittisellä tasolla ja vähentää 3,2 miljardin ihmisen hyvinvointia.
Asiantuntijat yli 100 maasta arvioivat, että vuoteen 2050 mennessä elinympäristön heikkeneminen on suurin yksittäinen lajien sukupuuttoon kuolemisen syy ja pakottaa miljoonat ihmiset muuttamaan asuinseudultaan.
– Ylikuluttamisesta johtuva monimuotoisuus- ja ilmastokriisi vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin ja elinoloihin. Kyse ei ole ainoastaan luonnon pelastamisesta, se on myös ihmiskunnan kohtalon kysymys, Rohweder muistuttaa.
uutiskirje 
