Vastoin aikaisempia tietoja kemiallisten aseiden kieltojärjestön OPCW:n tutkijoita ei päästetty maanantaina aloittamaan kenttätöitään Syyrian Doumassa. Heidän tehtävänään olisi selvittää faktat, jotka liittyvät oletettuun myrkkykaasuiskuun kaupungissa.
Tutkijat saapuivat Syyriaan lauantaina. Heidän piti alunperin aloittaa kenttätyöt jo sunnuntaina, mutta aloitus siirtyi maanantaihin.
Maanantaina illalla Syyrian ja Venäjän edustajat perustelivat lykkäystä turvallisuussyillä. Uudeksi alkamisajaksi ilmoitettiin keskiviikko.
Britanniassa May selittää toimintaansa parlamentille.
Tutkijoiden on määrä kerätä näytteitä sekä hankkia muuta todistusaineistoa.
Douma oli vielä toissa lauantaina Jaish al-Islam -kapinallisjärjestön hallussa. Pian sen jälkeen kapinalliset suostuivat tarjoukseen poistua bussikuljetuksilla paikalta.
Koko Damaskoksen itäpuolella sijaitseva Itä-Ghoutan alue on nyt Syyrian hallituksen käsissä. Itä-Ghoutassa sijaitsevassa Doumassa partioivat hallituksen sotilaat ja venäläiset sotilaspoliisit.
Ennakolta lukkoon lyödyt kannat
OPCW kokoontui maanantaina suurlähettilästasolla hätäkokoukseen Hollannin Haagissa. Kaikki tahot lupasivat taata järjestön tutkijoille turvallisen työskentelyn sekä toimia yhteistyössä järjestön kanssa.
OPCW on alan korkein auktoriteetti. Siihen kuuluu 192 maata eli lähes kaikki YK:n jäsenmaat. Egypti, Etelä-Sudan ja Pohjois-Korea eivät ole siihen liittyneet. Israel on allekirjoittanut sopimuksen, mutta ei ole sitä ratifioinut.
OPCW sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2013.
Voi kuitenkin olettaa, ettei OPCW:n tutkijoiden Doumassa tekemä työ tuo lopullista ratkaisua kysymykseen toissa lauantain iskusta.
Jos tutkijat löytävät Doumasta jälkiä kemiallisista aseista, väittänevät Venäjä, Syyria ja Iran, että kapinalliset väärensivät todisteet ennen poistumistaan.
Jos tutkijat eivät löydä mitään, väittänevät länsimaat, että Syyrian hallitus ja venäläiset ovat ehtineet hävittää todisteet.
Laajempi tutkimus esillä
YK:n turvallisuusneuvoston on määrä kokoontua maanantaina illalla Suomen aikaa käsittelemään länsimaiden esittämää vaatimusta Syyrian kemiallisia aseita koskevan riippumattoman tutkimuksen tekemistä.
Kyseessä ei siis olisi pelkästään Ghouta, vaan laajempi tutkimus mahdollisista kemiallisten aseiden varastoista.
Tutkimuksen suorittajana olisi OPCW, ja sille annettaisiin 30 päivää aikaa ratkaista kysymys siitä, onko Syyrian hallituksella jäljellä kemiallisia aseita.
Syyria suostui syyskuussa 2013 kansainvälisessä paineessa lupaamaan, että sen kemialliset aseet tuhotaan kansainvälisessä valvonnassa. Se myös liittyi OPCW:n jäseneksi. Aiemmin se ei ollut edes myöntänyt kemiallisten aseiden olemassa oloa.
Bashar al-Assadin hallituksen mukaan kemiallisten aseiden tuhoamisprosessi saatiin päätökseen kesällä 2014. Epäilyjä siitä, ettei kaikkea ole hävitetty, on kuitenkin jatkuvasti ollut.
Brittilehti Guardianin diplomatiatoimittaja Patrick Wintourin mukaan länsimaiden YK-aloite on pyrkimys osoittaa, että viime lauantain ohjusisku Syyriaan oli osa laajempaa poliittista ja diplomaattista strategiaa.
May, Macron ja Trump
Britanniassa pääministeri Theresa May puhui maanantaina parlamentissa ja selitti maansa osallistumista ohjusiskuun.
Oppositio on arvostellut sitä, että May ei hakenut parlamentilta päätöstä sotatoimiin. Työväenpuolueen johtajan Jeremy Corbynin mukaan osallistuminen iskuun oli väärä päätös, joka ei edesauta Syyrian kriisin ratkaisemista.
Ranskassa presidentti Emmanuel Macron on käyttänyt maansa osallistumista iskuun pönkittääkseen imagoaan tehokkaana toiminnan miehenä. Isku Syyriaan oli Macronin ensimmäinen ”oma” sotatoimi, vaikka hän onkin jatkanut edeltäjiltä perinnöksi jääneitä operaatioita Afrikassa sekä Isisiä vastaan Syyriassa ja Irakissa.
Macron otti sunnuntaina haastattelussa itselleen kunnian länsimaiden toimintalinjasta. Hän sanoi Ranskan vakuuttaneen Donald Trumpin ensin siitä, ettei Yhdysvaltain pidä vetäytyä Syyriasta.
Macron sanoi lisäksi: ”Vakuutimme hänet myös siitä, että on rajattava iskut kemiallisiin aseisiin, sen jälkeen kun tviitit alkoivat olla hieman liian innostuneita.”
Lähde Elysée-palatsista kertoi Guardianin kirjeenvaihtajalla Angelique Chrisafisille, että hyökkäyksen aikana lauantai-aamun varhaistunteina Macron oli palatsin ikkunattomassa komentokeskuksessa ”tyyni ja päättäväinen”.
Yhdysvalloissa oli maanantaina ykkösuutiseksi noussut jo entisen FBI-johtaja James Comeyn haastattelulausunto, jonka mukaan Trump ”moraalisesti sopimaton presidentiksi”. Lausunto ei liity Syyriaan.
Juttua korjattu tiistaina 17.4.2018 klo 10.14. Poistettu virheellisiin uutistoimistotietoihin perustuva väite, että tarkastukset olisivat alkaneet maanantaina sekä oikaistu juttua muilta vastaavilta osin.
uutiskirje 
