Peruskoulusta valmistuvista joka kymmenes ei osaa kirjoittaa ja lukea niin, että selviäisi toisen asteen opinnoista. Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen mielestä vaadittavan osaamistaidon saavuttamiseksi on otettava käyttöön joustavia ratkaisuja.
Luukkainen olisi valmis miettimään myös oppilaiden jättämistä luokalle.
– Kysymys on siitä, millä osaamisella oppilas lasketaan peruskoulusta ulos. 11 prosentilla ei ole sellaista osaamista, jolla pärjäisi, hän muistuttaa.
Koulutuksen ulkopuolelle jääneistä nuorista 80 prosenttia on tutkimusten mukaan myös työelämän ulkopuolella.
Tänä keväänä peruskoulunsa päättäville tarvitaan nopeita toimia. Luukkaisen vastaus on selvä:
– Osoitetaan kymppiluokalle ne, joilla on puutteita peruskoulun oppimäärässä. Siellä voidaan paikata puuttuvia opintoja ja toisaalta valmistautua toisen asteen opintoihin. Kyvykkäimmille heistä voisi tarjota jo ammattikoulu- tai lukiotasoisia tehtäviä.
Luokalle jääminen on tabu
Sekä tukiopetuksesta että erityisopetuksesta karsimiset näkyvät oppimistuloksissa.
Luukkainen sanoo, että tässä tilanteessa monelle paras ratkaisu olisi luokalle jättäminen. Tähän vaaditaan ajattelutavan muutosta.
– Luokalle jääminen on ja on ollut Suomessa eräänlainen tabu.
On hyväksyttävämpää jäädä luokalle aiheettomien poissaolojen takia kuin laiskottelun tai sen takia, että on hankaluuksia oppia tiettyjä asioita tai aineita.
– Pitäisi hyväksyä, että opintomäärän kertaamisella paikataan oppimisen aukkoja. Se on pitkän päälle lapsen ja nuoren etu.
Yleensä osaamiseen jää aukkoja jo ala-asteella. OAJ on esittänyt oppivelvollisuuden pidentämistä alku- ja loppupäästä. Esityksen mukaan oppilas siirtyisi kolmannelle luokalle, kun toisen luokan oppimäärä on hallussa. Tämä tasoittaisi osaltaan eroja aivan alkuvuonna ja loppuvuonna syntyneiden välillä.
Opinto-ohjaus vähentäisi keskeyttämisiä
Lukiossa ja ammattikoulussa opintojen keskeyttämisiltä vältyttäisiin Luukkaisen mielestä, jos peruskoulussa ja erityisesti 9-luokalla oppilaat saisivat riittävästi opinto-ohjausta.
– Opinto-ohjaajien määrä tulisi saada tolkulliseksi. Yhtä opinto-ohjaajaa kohden saisi olla enintään 200 ohjattavaa.
Nyt yhdellä opinto-ohjaajalla saattaa olla 500 ohjattavaa. Luukkaisen mukaan oppilas jää tällöin vaille riittävää henkilökohtaista keskustelua.
– Kunnollisella opinto-ohjauksella vältetään ns. väärälle alalle hakeutumista ja opintojen keskeyttämistä.
Opinto-ohjaaja voisi ohjata samaa nuorta niin yläkoulussa kuin ammattikoulussa tai lukiossa.
– On tärkeää, ettei tukihenkilö vaihtuisi nivelkohdassa.
Osaamistaso kuntoon
Keskeytyksiä vähennettäisi Luukkaisen mukaan myös, jos peruskoulun oppimäärä olisi myös käytännössä kaikille sama. Nyt erot ovat suuret riippuen siitä, missä päin Suomea nuori käy koulua. Hän ei kannata peruskoulun päättämiseen minkäänlaisia tasokokeita.
– Osaamistaso on määritelty opetussuunnitelmissa. Pidetään niistä kiinni. Sitä ei nyt kaikilta osin tapahdu.
Oppimiserojen tasaamiseksi tarvitaan OAJ:n mukaan lakisääteinen maksimi, montako oppilasta voi koulussa olla yhtä opettajaa kohden.
– Keskeytyksiä toisella asteella vältettäisiin, jos peruskouluun satsattaisiin enemmän. Ryhmäkoot täytyy pitää maltillisina. Nyt luokkahuoneessa saattaa olla jopa 38 oppilasta.
uutiskirje 
