Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki ihmettelee hallituksen varhaiskasvatuslakiesityksen linjausta, jossa lastentarhanopettajaksi voisi kouluttautua tulevaisuudessa ainoastaan yliopisto-opintojen kautta. Tällä hetkellä opettajiksi valmistutaan yliopistojen lisäksi myös ammattikorkeakouluista.
Pihlajamäen mukaan on myös valitettavaa, että vaka-lailla puututaan henkilöstörakenteeseen, jonka seurauksena lastenhoitajien määrä putoaisi dramaattisesti. Hän pitää outona, että henkilöstörakennetta ollaan muuttamassa radikaalisti ilman, että tietoa alan tulevaisuuden koulutustarpeista on riittävästi olemassa ja ne ovat ristiriitaisia.
– Tästä syystä vaka-lakia ei pitäisi hyväksyä ennen kuin lain vaikutukset ja tarkat selvitykset on tehty, Pihlajamäki toteaa.
Puolinaisesti valmisteltuna varhaiskasvatuslain ydintavoite hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta uhkaa murentua.
– Muutokset tulisi tehdä vasta kattavan selvityksen jälkeen. Kiirehtimisellä ei tule kuin sekundaa. Tärkeää on myös varmistua siitä, että jo olemassa olevan henkilöstön osaamista pyrittäisiin hyödyntämään mahdollisimman laajalti. Näin pystyttäisiin välttämään henkilöstöpula – joka on jo nyt ilmeinen mm. opettajien osalta.
Lisää aikuisia lapsiryhmiin
Hallitus on arvioinut esityksessään henkilöstörakenteen aiheuttamiksi lisäkustannuksiksi vuositasolla vajaa 40 miljoonaa euroa, kun todellisuudessa kustannukset voivat nousta jopa kolminkertaisiksi.
Pihlajamäki vaatii, että varhaiskasvatukseen suunnatut lisäeurot tulisi suunnata mieluummin ryhmäkokojen pienentämiseen.
– Parhaat lopputulokset saavutetaan, kun varhaiskasvatusta kehitetään pienentämällä ryhmäkokoa ja satsaamalla riittävään määrän henkilöstöä lapsiryhmää kohden. Tärkeää on hyödyntää jo nyt olemassa olevan henkilöstön osaamista.
Pihlajamäki pitää tärkeänä, että kaikilla toimenpiteillä, joita varhaiskasvatukseen tehdään, pidetään kiinni varhaiskasvatuksen hyvästä laadusta ja alan henkilöstön osaamisen ylläpidosta ja tarvittaessa lisäkoulutuksesta. Hän korostaa, että puolinaisesti valmisteltuna varhaiskasvatuslain ydintavoite hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta uhkaa murentua.
– Tärkeää on muistaa, että lasten päivähoidossa hoivan ja pedagogiikan tulee tukea toisiaan ja varmistaa lapsille laadukas kasvuympäristö.
Tällä hetkellä lähes kolme viidesosaa varhaiskasvatuksen parissa työskentelevästä on lastenhoitajia, mutta esitetyn lakimuutoksen seurauksena siirtymäajan jälkeen enää vain kolmannes.
Pihlajamäki muistuttaa, että esimerkiksi työelämään valmistuneilla sosionomeilla on vuoden 2030 jälkeen mahdollisuus toimia vaka-opettajana vain, jos lapsiryhmässä on yliopistotutkinnon suorittanut kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon suorittanut opettaja.
– Koska jo nyt päivähoidossa on pula kelpoisuuden omaavista opettajista, toteutuessaan hallituksen esitys tuottaa nykyisestään pahenevan opettajapulan. Ja se ei ole kenenkään etu, Pihlajamäki huomauttaa.
uutiskirje 
