Yhtiöittävätkö maakunnat liikelaitoksensa pika pikaa valitustulvan pelossa?

Sote-valmistelussa on käynnissä erikoinen mittelö. Monen asiantuntijan tulkinnan mukaan sote-esitys tulisi notifioida EU:ssa siihen sisältyvän valinnanvapauden vuoksi.

Hallitus on pitänyt tiukasti kiinni siitä, että lakipakettia tarvitse notifioida. Kyse on siitä, tulkitseeko komissio maakuntien sosiaali- ja terveyspalvelut taloudelliseksi vai ei-taloudelliseksi toiminnaksi.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) nosti esiin omassa lausunnossaan tämän esiin. Se, että ovatko maakunnan liikelaitokset taloudellisia vai ei-taloudellisia toimijoita, vaikuttaa muun muassa siihen, että saavatko ne toiminnassaan EU:n säädöksissä kiellettyä valtion tukea.

Kyse on verotuskohtelusta sekä konkurssikelvottomuudesta. Maakuntien liikelaitokset saavat rahoituksensa valtiolta maakuntien kautta. Maakunnille ei tule verotusoikeutta. Liikelaitosten tulisi toimia rinta rinnan terveysalan yritysten kanssa markkinoilla. Tämä avaakin kilpailijoille houkuttavan valitusmahdollisuuden.

Vääntö voi johtaa siihen, että maakunnat yhtiöittävät liikelaitoksensa, jotta ne välttyvät pitkäpiimäisiltä valitusprosesseilta. Liikelaitosten yhtiöittäminen on tuttua jo kunnista. Helsingissä käytiin pitkä kiista muun muassa Palmian yhtiöittämisestä.

Liikelaitokset mukana terveysbisnesmarkkinoilla

Maakuntien liikelaitokset toimivat markkinoiden näkökulmasta pitkälti samalla tavalla kuin valinnanvapauspalveluyritykset. Kuinka kauan pörriäiset katsovat sivusta liikelaitoksia, jotka kilpailevat samoilla markkinoilla, mutta niillä konkurssisuoja ja siten riskinotto on alan muita yrityksiä pienempi?

Jos julkisten maakunnan sote-keskusten toiminta katsotaan luonteeltaan taloudelliseksi, niihin voitaisiin periaatteessa soveltaa EU:n valtiontuki- ja kilpailusääntöjä.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) on virkamiesvalmisteluun vedoten sanonut, että sote-järjestelmää voidaan pitää ei-taloudellisena, joten tarvetta lakipaketin EU-notifioinnille ei ole.

Samaan aikaan hallitus on myöntänyt jo tammikuussa, että riskit voivat tulla vastaan myöhemmin, jos suunniteltu järjestelmä ei toimi kuten nyt on tarkoitus. Vehviläinen ohitti kritiikin sillä, että sitten lakia muutettaisiin. Tämä ei poista riskiä, että valtio joutuu maksamaan vahingonkorvauksia.

Maakuntien liikelaitokset yhtiöittämisen tiellä

Hallitus yritti ratkaista notifiointiongelman edellisessä vallinnanvapausversiossa siten, että maakunnat olisi pakotettu yhtiöittämään valinnanvapauden piirissä olevat toiminnot.

Hallitus ajoi voimakkaasti pakkoyhtiöittämistä, mutta perustuslakivaliokunta torppasi kunnallisen sote-palvelujen pakkoyhtiöittämisen viime kesänä. Yhtiöittämiselle näytetään edelleenkin hallituksessa vihreää valoa.

Vehviläinen totesi jo tammikuussa mahdollista olevan, että maakunnat yhtiöittävät laajasti toimintojaan. Hän esitti tätä ratkaisuksi juuri notifikaatio-ongelmaan. Silloin markkinoilla toimivilla maakuntien yrityksillä ei olisi konkurssisuojaa, sillä yrityksinä ne toimisivat markkinoilla kuten niiden kilpailijatkin.

Kuntaliiton lakiasiain johtaja Arto Sulonen varoitti yhtiöittämispakosta jo joulukuussa. Riski on, että maakunnan tuottamat valinnanvapauspalvelut tukitaan lopulta yhtiöittämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaksi markkinaehtoiseksi EU:n toimivaltaan kuuluvaksi taloudelliseksi toiminnaksi.

– Ja tämä tulkinta kuuluu komission yksinomaiseen toimivaltaan. Jos komissio katsoo palvelut edellä kuvatulla tavalla taloudelliseksi toiminnaksi, paluuta entiseen ei enää ole, summaa Sulonen blogissaan.

Hallitus ottanut tietoisen riskin

Sulosen mukaan hallitus on ottanut tietoisen riskin. Myös Kuntaliiton yhteysjohtaja Lauri Lamminmäki pitää varmana, että KHO:n lausunto antaa yksityisille palveluntuottajille kimmokkeen riitauttaa maakuntien liikelaitosten aseman.

– Jos ja kun EU:n tasolla arvioidaan maakuntien sote-keskuksia valtiontuen ja kilpailuoikeuden näkökulmasta, on olemassa aivan reaalinen riski, että EU:ssa pidetään maakuntien sote-keskuksissa järjestettäviä palveluita taloudellisena toimintana, jota koskevat EU:n valtiontuki- ja kilpailusäännöt, Sulonen sanoi Kuntalehdelle tammikuun lopussa.

– Ja tästä seuraa yhtiöittämisvelvollisuus riippumatta siitä, mitä valtioneuvosto ja eduskunta asiasta ajattelevat. Näissä asioissa kun lopullinen päätösvalta on EU:n tasolla, Sulonen sanoo komissioon ja EU:n tuomioistuimeen viitaten.

Samassa haastattelussa sekä Vehviläinen että myös työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työllisyys ja toimivat markkinat -osaston päällikkö Pekka Timonen vakuuttavat, että tällaista vaaraa ei ole. Timonen sanoo, että virkamiesten tehtävä on rakentaa sellainen järjestelmä, joka toimii.

Slovakian tapaus ei muuttanut hallituksen kantaa

EU-tuomioistuin kumosi taannoin komission arvion Slovakian terveydenhuoltojärjestelmän luonteesta ei-taloudellisena. EU:n komissio tulee todennäköisesti valittamaan EU-tuomioistuimen ratkaisusta.

Tämä ei ole muuttanut hallituksen kielteistä kantaa notifiointiin. On vedottu muun muassa siihen, että eri maiden terveydenhuoltojärjestelmät eivät ole verrattavissa toisiinsa. Virkamiesten keskuudessa tuntuu olevan myös sitä henkeä, että jos valitus tulee, se kestää vuosia.

Tämä aiheuttaa rakennettaville maakunnille vuosienkin epävarmuuden. Hyvin todennäköisesti maakunnat myös päättäisivät sote-liikelaitostensa yhtiöittämisestä.

Valituksen kautta tai omatoimisesti komission syyniin

Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professorin Juha Raition mukaan KHO tai muu kansallinen tuomioistuin voi tuomita valtiontuen takaisinperinnän pelkän notifioimattomuuden vuoksi,ja luotonannossa niin sanottu nollariskiominaisuus voidaan menettää, jollei lainoja ole notifioitu.

Raitio ja Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden dosentti Samuli Miettinen kertovat Kuntalehdelle, että valtiontuen pätevyys voi nousta esiin kansallisessa tuomioistuimessa, jos sitä pyydetään arvioimaan notifioinnin tarvetta.

Myös komissio voi tutkia asiaa esimerkiksi sille ilmoitettujen tietojen perusteella. Komissio voi aloittaa tuen luonteen tutkinnan omatoimisesti tai esimerkiksi kilpailijan tekemän kantelun perusteella.