Sote-järjestöjen toimintaympäristö mullistuu – rajanveto markkinoiden ja yleishyödyllisyyden välillä kiristyy

Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaympäristö muuttuu merkittävästi maakunta- ja sote-uudistuksessa. Vastuu palvelujen järjestämisestä ja rahoituksen kanavoimisesta on maakunnilla, jos sote-uudistus toteutuu.

Järjestöt ovat tehneet tähän asti yhteistyötä kuntien kanssa. Edelleenkin hyvinvointia ja terveyttä edistävät tehtävät (hyte) jäävät suurelta osin kuntien vastuulle.

Järjestöt joutuvat kuitenkin useiden toimijoiden viidakkoon. Ne tekevät yhteistyötä jatkossa yhtiöitettyjen sotekeskusten tai maakunnan liikelaitoksen sote-keskusten tai suunhoidon yksiköiden kanssa.

Ettei yhteistyö olisi liian yksinkertaista, saattavat käytännöt vaihdella maakunnasta toiseen. Maakunnat voivat päättää muun muassa sotekeskusten palveluvalikoimasta, palvelusetelien käyttöalasta ja ilmeisesti myös henkilökohtaisen budjetin käyttötavoista. Osa yhteistyökuvioista säilyy kunnissa.

Selvityshenkilö Tuija Braxin laatimassa raportissa todetaan, että ”jotkut järjestöjen hyte-toiminnat ovat toisissa maakunnissa järjestölähtöisiä toimintoja ja toisissa maakunnissa niitä tuotetaan palveluina markkinaehtoisesti”.

Järjestöt kiinni entistä tiukemmin markkinoilla

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt joutuvat erittäin haastavaan tilanteeseen, kun niiden on tunnistettava oma roolinsa uudessa sote-ympäristössä.

Sote-uudistuksen myötä kysymys siitä, voidaanko jokin järjestötyön muoto arvioida yleishyödylliseksi toiminnoksi tai tuleeko se määrittää markkinoilla olevaksi palveluksi, nousee aivan uuteen mittaluokkaan.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat joutuneet käymään tästä jatkuvasti rajanvetoa tukea myöntävien Rayn ja nykyisin Stean kanssa. Braxin raportissa esitetään, että sote-uudistuksen yhteydessä on luotava yhtenäiset kriteerit ja kustannustehokkaat prosessit rajankäynnille.

Entistä suurempi osa Stea-avustusten piirissä olevista palveluista tuotetaan markkinoilla. Aikaisemmin järjestöt kipuilivat kilpailutusten kanssa, ja sote-uudistuksen jälkeen ne kilpailevat asiakkaista markkinoilla.

Stean avustuskäytäntöjä muutettava

Brax kuvaa, että sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustuskäytäntöjä suhteessa markkinoilla toimiviin yrityksiin on tulkittu ankarasti. Stea on määritellyt esimerkiksi opetusministeriötä tiukemmin avustusten myöntämiskriteerit, kun kyse on kilpailuneutraliteetista.

Brax esittääkin muutosta tähän. Stean avustuskäytännöissä noudatettua tapaa arvioida kilpailuneutraliteettia tulee muuttaa sote-uudistuksen voimaantuloon mennessä. Muutoksen tulisi vastata lakien sallimaa muissa valtionavuissa noudatettua linjaa.

Tuolloin syy avustuksen epäämiseen syntyisi vain jos sen antaminen johtaa vähäistä suuremman kilpailuhaitan syntymiseen.

Vapaaehtois- ja luottamushenkilötyön rooli muutoksessa

Monissa järjestöissä pyöritetään tulevaisuudessa sekä palvelutoimintaa että yleishyödyllistä toimintaa. Järjestöllä on velvollisuus tunnistaa oman toimintansa luonne. Muutokset koskevat usein maallikkovapaaehtoisia. Heidän vastuunsa kasvaa sitä kautta, että toimintaympäristö muuttuu entistä vaativammaksi.

Brax esittää, että Stean ja muiden valtionapuviranomaisten pitää selvittää luottamushenkilöiden oikeusturvan kannalta luottamuksen suojaksi kutsuttua hyvän hallinnon periaatetta. Järjestölähtöinen toiminta ei ole samanlaista kuin markkinoilla toimivien yritysten.

Tavoitteena tulee olla maallikkoluottamushenkilöiden vilpittömän mielen suojelu, ettei osaamattomuus johda kohtuuttomiin korvauksiin tai järjestön toiminnan vaarantumiseen.