Kasvavien kaupunkien investointitarpeet eivät riipu sote- ja maakuntauudistuksesta, sanoo ylijohtaja Jani Pitkäniemi valtiovarainministeriöstä. Investointipaineita on hänen mukaansa, vaikka uudistuksia ei tehtäisikään.
Pitkäniemi vastaa kommentillaan arvosteluun, jonka mukaan soten ja maakuntauudistuksen rahoitusmallit eivät huomioi riittävästi kasvavien kaupunkien investointitarpeita.
Viimeksi sote- ja maakuntauudistuksen vaikutusarvioiden puutteellisuutta arvosteli Helsingin pormestari Jan Vapaavuori Helsingin Sanomien mielipidesivuilla viime perjantaina.
Vaikutusarvioiden riittävyyttä koskevan kritiikin Pitkäniemi kuittaa mielipidekysymykseksi.
Valtiovarainministeriö järjesti maanantaiaamuna tilaisuuden, jossa medialle pyrittiin avaamaan soten ja maakuntauudistuksen vaikutuksia kuntatalouteen. Uutta tietoa ei ollut juurikaan tarjolla.
Rahaa ja vastuuta siirtyy maakuntiin
Uudistus siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun kunnilta perustettaville maakunnille. Uudistuksen myötä 52 prosenttia kuntien rahoista ja tehtävistä siirtyy kunnista maakuntiin.
Kunnilta maakuntiin siirtyvät kokonaiskustannukset ovat valtiovarainministeriön laskelmien mukaan 17,6 miljardia euroa vuoden 2019 tasossa. Sote-perusteisten valtionosuuksien siirron osuudeksi lasketaan 6 miljardia euroa ja siirrettävien verotulojen 11,6 miljardia euroa.
Kuntien sote-menoissa samoin kuin verotuloissa on suuria kuntakohtaisia vaihteluja. Muutosten tasoittamiseksi on jouduttu kehittelemään tasausjärjestelmä. Siitä muodostuu monimutkainen palapeli, johon sisältyy useita kompensaatio- ja tasauselementtejä. Osa niistä on määräaikaisia, osa pysyviä.
Tavoitteena on, ettei muutoksen vaikutus kunnan talouteen saa olla suurempi kuin +/-100 euroa asukasta koti.
Yhtälöä monimutkaistaa entisestään kuntien sote-omaisuuden siirto maakunnille. Kuntayhtymien omaisuus siirretään varoineen ja velkoineen maakunnille, samoin siirtyy soten järjestämisvastuuseen liittyvä irtaimisto.
Kuntien sote-käytössä olevat tilat maakunnat vuokraavat kolmeksi vuodeksi, ja vuokra-aikaan voi saada erityistapauksissa yhden vuoden pidennyksen.
Kunnissa järjestelyn nähdään sisältävän toimitilariskin. Riski toteutuu, jos toimitiloille ei löydy käyttöä maakuntien vuokrakauden jälkeen.
Nerg: Aikataulu pitää
Maakunta- ja sote-uudistuksen projektijohtaja, alivaltiosihteeri Päivi Nerg luottaa lujasti soten ja maakuntauudistuksen toteutumiseen aikataulussaan. Valmistelut ovat hänen mukaansa maakunnissa jo pitkällä.
Nerg ei näe syytä epäillä, etteikö maakuntavaaleja voitaisi järjestää suunnitelmien mukaisesti lokakuun lopulla.
Maakuntavaalien lainsäädäntö on määrä hyväksyä eduskunnassa kesäkuun loppuun mennessä, jolloin vaaleihin on aikaa neljä kuukautta. Nerg pidä ongelmana sitäkään, että vaalivalmisteluihin jää vain lyhyt aika.
– Maakuntavaalien valmistelut ovat jo pitkällä. Vaaleihin on nimetty jo ehdokkaitakin, vaikka lakia ei ole vielä edes hyväksytty, Nerg totesi.
uutiskirje 
