Kunnallisalan kehittämissäätiön, KAKS:in, tutkimuksen mukaan noin neljännes, 29 prosenttia, taasen vastustaa tällaista kehitystä.
Naiset, työntekijät, heikosti koulutetut ja työväenluokkaan samaistuvat paheksuvat muita useammin rutiinitöiden siirtymisen robottien vastuulle. Akateemisesti koulutetut ja ylemmät toimihenkilöt ottavat muita innokkaammin vastaan tällaisen tulevaisuudenkuvan.
Enemmistö (58 %) torjuu ehdotuksen automaatiokehityksen vauhdin vaimentamisesta. Kolmannes (32 %) väestöstä olisi valmis hillitsemään automaatiota sillä perusteella, että robotit vievät ihmisten työpaikat.
Pitkäaikaisten työsuhteiden häviämiseen ei uskota
Enemmistö (53 %) kansasta tyrmää ajatuksen, että pitkäaikaiset työsuhteet häviävät ja niitä ei tulevaisuudessa enää ole. Kaksi viidestä (39 %) on valmis hyväksymään sen, että pitkäaikaiset työsuhteet katoavat.
Nuoret 18–30-vuotiaat (73 %) torjuvat väitteen pitkäaikaisten työsuhteiden kutistumisesta. Ikääntyneet, eläkeläiset ja yrittäjät suhtautuvat muita myötämielisemmin työsuhteiden muuttumiseen pätkiksi ja projekteiksi.
Omaa aktiivisuutta lisää
Valtaosa (86 %) suomalaisista katsoo, että ihmisten pitää olla vastaisuudessa aktiivisempia oman työuransa suhteen huolehtimalla osaamisensa ja taitojensa kehittämisestä. Alle kymmenesosa (7 %) tohtii kiistää sen, että ihmisten tulisi olla toimeliaampia oman työuransa suhteen.
Hoitorobotit arveluttavat
Enemmistö (57 %) suhtautuu erittäin tai melko myönteisesti robotteihin kirurgisissa toimenpiteissä ja leikkauksissa. Vain viidesosa (19 %) suhtautuu kielteisesti. Koulutustaso on yhteydessä näkemyksiin. Mitä enemmän on koulutusta, sitä hyväksyvämmin asennoidutaan robotteihin kirurgisissa toimenpiteissä.
Palvelurobotteihin suhtaudutaan paljon varauksellisemmin. Selvä enemmistö (62 %) suomalaisista suhtautuu kielteisesti robotteihin lastenhoidossa, jossa ne leikittävät, valvovat ja opettavat lapsia. Vain viidennes (20 %) näkee roboteista olevan hyötyä lasten hoivaamisessa.
Robotit vanhusten hoidossa saa enemmän ymmärtämystä kuin lastenhoidossa. Kansalaisista kolmannes (34 %) suhtautuu myönteisesti robottien apuun vanhusten huollossa, esim. nostaminen, tarjoilu, liikkuminen, viriketoiminta. Kielteisiä näkemyksiä on kahdella viidestä (43 %). Eläkkeellä olevista joka toinen (48 %) suhtautuu kielteisesti.
Robottiautoja testataan eri puolilla. Asenteet eivät kuitenkaan vielä ole niille tavattaman suopeita. Suomalaisista reilu neljännes (28 %) suhtautuu robottihenkilöautoihin myönteisesti ja lähes joka toinen (48 %) kielteisesti.
1028 vastasi
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 23.–28.3.2018. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.028. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
uutiskirje 
