Vasemmisto kannustaa joukkoliikenteeseen – kaupunkiseudulle ruuhkamaksut

Kansanedustaja Kari Uotila oli vasemmistoliiton edustajana helmikuussa loppuraporttinsa jättäneessä parlamentaarisessa liikennetyöryhmässä.

– Tärkein saavutus oli selkeä viesti siitä, että liikennepolitiikkaa pitää tehdä pitkäjänteisellä 12-vuotisella suunnitelmalla. Monet yksityiskohdat, kuten uusista rahoitusinstrumenteista sopiminen, olivat vaikeita eikä niissä päästy paljoa eteenpäin, Uotila arvioi tuloksia.

Vasemmistoliitto olisi toivonut kaupunkiseutujen ruuhkamaksujen edistämistä. Maksut edellyttäisivät lainsäädäntömuutosta. Uotila kehittäisi kannustinjärjestelmiä siirtymiseen yksityisautoilusta joukkoliikenteeseen ja kevyeen liikenteeseen sekä sähköautoilun edistämiseen.

– Liikenne tulee kokemaan parinkymmenen vuoden aikana erittäin suuren muutoksen. Sitä ei pidä jarruttaa vaan edistää. Varsinkin suurissa kaupungeissa ihmisten ajattelu menee siihen suuntaan, että auton omistaminen ei ole itseisarvo.

Uotila on jäsenenä myös uudessa parlamentaarisessa työryhmässä, joka kehittää toimintatapoja 12-vuotisten liikennesuunnitelmien laatimiseksi.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen, kansanedustaja Jari Myllykoski (vas.) on huolissaan hallituksen kaavailuista yhtiöittää rautatie-, meri- ja tieliikenteen palveluja.

Jari Myllykoski. Kuva: Jussi Joentausta

– Yhtiöittämisessä on aina omat riskinsä, vaikka yhtiö onkin kokonaan valtion omistama. Se voi olla ensimmäinen matalan kynnyksen askel yksityistämiseen.

Caruna, Destia ja Digita ovat Myllykosken mukaan esimerkkejä siitä, miten luonnollisten monopolien yhtiöittäminen ja yksityistäminen nostavat kansalaisten maksuja ulkomaisten pääomasijoittajien eduksi.

Myllykoski arvioi, että VR:n pilkkomista ei kyetä viemään loppuun tällä hallituskaudella ja asiaan voidaan vaikuttaa seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

– Jos yksityistäminen tehdään nopeasti, se tehdään täysin sokeasti välittämättä seurauksista.

Myllykoski pitää ympäristön ja ilmaston kannalta tärkeänä, että raideliikenteeseen pyritään ohjaamaan enemmän ihmisiä. Esimerkiksi alueellista lähiliikennettä tulisi kehittää.

– Meillä Satakunnassakin rata kulkee kylien keskeltä. Kunnalliset liikelaitokset voisivat järjestää liikennettä varsinkin työssäkäyntialueen ja koulutuksen pendelöinnissä.