Maakuntauudistuksessa ympäristöarvot vaarassa –valvonta heikkenee

Valtion ympäristötehtäviä yhdistetään ja siirretään uuteen valtion lupa- ja valvontavirastoon Luovaan sekä hajautetaan maakuntiin. Uudistuksen puoltajat arvioivat tämän edistävän lupa- ja valvonta-asioiden käsittelyn yhtenäisyyttä, yhdenvertaisuutta ja ennakoitavuutta.

Ympäristöhallinnon muutokseen sisältyy kuitenkin isoja riskejä. Suomen luonnonsuojeluliitto vaati viime viikolla ympäristösyistä maakuntauudistusta uudelleen valmisteltavaksi. Järjestö pelkää, että uusi ympäristöhallinto on tehoton, ja ympäristöosaamisen hajottaminen maakuntiin jakaa myös asiantuntemusta epätasaisesti maakuntiin. Lisäksi maakunnat voisivat säästää korvamerkitsemättömiä valtion rahoja ympäristöasioista.

Jatkossa valtio ei valvo kaavoituksen laillisuutta, ja valvonta siirtyy käytännössä kansalaisten ja ympäristöjärjestöjen vastuulle.

Integroitu
valvonta ei riitä

Suomen luonnonsuojeluliitto ei ole epäilyjensä kanssa yksin. Hallituksen esitystä on arvosteltu laajasti sen jälkeen, kun hallitus heikensi yleisen edun valvontaa. Se poisti esityksestä lausuntokierroksen jälkeen yleisen edun valvonnan yksikön, jolla olisi ollut muutoksenhakuoikeus Luovan päätöksiin.

Lausuntokierroksella yksikköä sekä puolustettiin että vastustettiin. Hallitus päätyi malliin, jossa valvonta integroidaan osaksi lupaharkintaa ilman viranomaisten valitusoikeutta.

Virkavastuulla toimivien virkamiesten on tähänkin asti pitänyt huomioida yleinen etu päätöksenteossa, mutta siitä huolimatta muutoksenhakuoikeutta on jouduttu käyttämään esimerkiksi Talvivaaran kaivoksen luvituksesta.

Ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Silvia Modig (vas.) pelkääkin, että jatkossa ongelmia syntyy enemmän.

”Esimerkiksi kaivostoimintaan liittyvien lupien kohdalla viranomainen ei voisi valittaa, vaikka päätöksissä olisi selkeitä ongelmia ympäristön kannalta. Ympäristöarvoista huolehtiminen on jäämässä elinkeinojen jalkoihin. Tätä heikennystä on vaikea nähdä muuna kuin systemaattisena ympäristöhallinnon alasajona”, hän kirjoittaa blogissaan 14.3.

Ennakoiva kontrolli
poistuu

Itä-Suomen aluehallintoviraston juuri eläkkeelle jäänyt ympäristöneuvos Antti Ylitalo sanookin Kuntalehdessä 8.5., että hallituksen esityksestä on unohdettu sekä asianosaiset että haitankärsijät. Hänen mukaansa pitäisi olla taho, jonka ainoa intressi on varmistaa ympäristösuojelu. Nyt ELYillä eli elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla on ollut AVIen eli aluehallintovirastojen tekemistä merkittävistä ympäristölupapäätöksistä valitusoikeus. AVIt ovat myös pyytäneet lausuntoja ELY-keskuksesta.

Valvonta integroidaan osaksi lupa-harkintaa ilman viranomaisten valitusoikeutta.

Tämä on toiminut ennakoivana kontrollina. Hakija on saattanut kokeilla kepillä jäätä, mutta tyytyä valittamatta ELY-keskuksen esittämään selvästi alempaan päästörajaan kuin mitä hakija oli esittänyt.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sanookin suoraan, että tavoitteena on vähentää viranomaisvalituksia (4.12.2017 Maaseudun Tulevaisuus). Häntä ovat jurppineet ELYjen tekemät valitukset AVIen päätöksistä. Taustalla on myös hallituksen tarve purkaa normeja.

Ympäristövalvonta heikentyy

Vehviläisen mukaan on hyvä, että jatkossa yleistä etua voidaan tarkastella viraston eli Luovan sisällä. Tämä taas huolettaa ympäristötahoja ja asiantuntijoita, koska sujuvoittamisen nimissä heikennetään ympäristölupapäätösten valvontaa ja valitusoikeutta.

ELY-keskusten ja niille kuuluneen kuntakaavoituksen valvontatehtävän lakkauttaminen voi vähentää ympäristövaikutusten huomioon ottamista kaavoituksessa. Suomen luonnonsuojeluliitto esittää valvonnan siirtämistä Luovaan.

Nykyisentyyppisen viranomaisvalituskanavan puuttuessa vastuuta siirtyy kansalaisjärjestöille. Näillä ei ole sellaisia resursseja tiedon hankintaan kuin viranomaisilla parhaimmillaan. Valitukset saattavatkin kohdentua sattumanvaraisesti. Outona on pidetty myös sitä, että kunta tai maakunta toimisivat valtion viranomaisen valvojana.