Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson vaatii hallitukselta ja sisäministeri Kai Mykkäseltä (kok.) lisätietoja alaikäisten turvapaikanhakijoiden viime aikoina saamista pätkäoleskeluluvista.
Andersson kysyy torstaina jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, mihin Maahanmuuttoviraston linjan muutos yksintulleiden alaikäisten oleskelulupien myöntämisessä perustuu.
Luvat supistuneet vuoteen
Linjanmuutos ei perustu lainmuutoksiin.
Andersson toteaa, että julkisuudessa olleiden tietojen ja useiden asiantuntijoiden mukaan Maahanmuuttoviraston päätöskäytäntö yksin Suomeen saapuneiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden oleskelulupia koskien on merkittävästi muuttunut parin viime vuoden aikana.
Maahanmuuttovirasto on alkanut myöntää vain yhden vuoden mittaisia jatkolupia niille alaikäisille, joille on myönnetty oleskelulupa yksilöllisistä inhimillisistä syistä. Aikaisemmin jatkoluvat ovat yleisesti olleet 3–4 vuoden mittaisia.
– Maahanmuuttovirasto on siirtynyt käytäntöön, jossa se pidättäytyy myöntämästä pitkäkestoisia oleskelulupia ilman huoltajaa tulleille nuorille, Andersson toteaa.
– Viranomainen odottaa, että nuoret täyttävät 18 vuotta, minkä jälkeen kielteinen päätös annetaan sillä perusteella, ettei nuorella ole viranomaisen mukaan enää yksilöllistä inhimillistä perustetta oleskelulle.
Lasten edun vastaista
Vaikka turvapaikkamenettelyyn on kohdistunut viime vuosina useita lainsäädännöllisiä kiristyksiä ja poliittista painetta hallituspuolueiden taholta, nuorten oleskelulupia koskevan linjan muuttumisesta tekee Anderssonin mielestä erikoisen se, että asiaa koskevat lainkohdat eivät ole lähiaikoina muuttuneet.
– Linjanmuutos ei perustu lainmuutoksiin. Useat nuorten turvapaikanhakijoiden kanssa toimivat asiantuntijat pitävät nykyistä käytäntöä perusteettomana ja lapsen edun vastaisena, Andersson sanoo.
Yksin Suomeen saapuneille turvapaikanhakijanuorille linjan muutos aiheuttaa turvattomuutta, ahdistusta ja näköalattomuutta muutenkin vaikeassa elämäntilanteessa. Nuoret ovat usein oleskelleet Suomessa jo useamman vuoden ajan, minkä aikana heidän kotoutumiseensa on investoitu.
– Usean vuoden oleskelun aikana moni nuori on juurtunut suomalaiseen yhteiskuntaan, oppinut kielen, saanut opiskelupaikan ja luonut ystävyyssuhteita, hän toteaa.
– Epätietoisuus tulevasta ja karkotuksen pelko ahdistavat nuoria, joilla monesti on jo valmiiksi traumaattinen tausta. Tällainen maahanmuuttopolitiikka ei ole vain epäinhimillistä vaan myös typerää onnistuneen kotoutumisen kannalta.
Merkittäviä puutteita
Andersson painottaa, että muun muassa Unicefin tuoreen tutkimuksen mukaan lapsen edun arvioinnissa ja lapsen oikeuksien toteutumisessa on Suomen turvapaikkaprosessissa merkittäviä puutteita.
– Suomea velvoittaa YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Kaikissa viranomaisten toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu, hän sanoo.
Hallituksen on vastattava kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin kolmen viikon kuluessa.
uutiskirje 
