Päiväkotien tulosohjauksella on ikäviä seurauksia. Jo tulosmittarit sinänsä voivat tuottaa negatiivisia sivuvaikutuksia. Maiju Paanasen väitöstutkimuksen mukaan tulosohjauksen ja tuloksen mittaamisen tuottamat ongelmat olisi syytä ottaa huomioon, kun mitattavana ovat varhaiskasvatukseen käytettävät resurssit.
Paanasen tutkimustulokset osoittavat, että tulosohjaus sopii huonosti yhteen varhaiskasvatukseen liitetyn sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoitteen kanssa. Yksilöllisten oikeuksien ja tulevaisuuteen valmistautumisen tavoitteet yhdistettynä tehostamisvaatimusten materiaalisiin reunaehtoihin tiukentavat päiväkodin lapsille asettamia normeja.
Erityisen epäedullista normien kiristäminen on niille lapsille, jotka eivät jo valmiiksi sovi päiväkotien normeihin. Paanasen tutkimuksesta selviää tosin, että osa lastentarhanopettajista pystyy rakentamaan vaihtoehtoisia, ryhmätasoisia ohjausjärjestelmiä, jotka pehmentävät tiukkenevien resurssien vaikutusta.
Kaikki mittaaminen vaikuttaa päiväkodin työkulttuuriin, tehtävien priorisointiin ja viime kädessä lasten arkeen.
Se, jolla jo on, saa lisää
Päiväkodin työntekijöiden tilannekohtaista päätöksentekoa rajoittavat Yliopisto-lehden haastatteleman Paanasen mukaan tulosvastuun henki ja resurssien niukkuus. Rajoitteet syövät pohjaa sosiaaliselta oikeudenmukaisuudelta, kun huomio keskittyy lapsiin, joilla menee jo valmiiksi hyvin ja enemmän tukea tarvitsevien tarpeet jäävät vähemmälle.
Niukkuus näkyy päiväkotien toiminnassa. Esimerkiksi tiettyihin tiloihin tai toimintoihin pääsy edellyttää lapsilta usein odottamista, itsesäätelyä, nopeutta ja reippautta eli taitoja, joita moni vasta opettelee päiväkodissa. Henkilökunnalla on kuitenkin entistä vähemmän aikaa tukea lasta päiväkodin normien oppimisessa.
Eduskunta on parhaillaan puimassa uutta varhaiskasvatuslakia ja päiväkotien työoloista käydään tiukkaakin keskustelua. Monessa päiväkodissa pohditaan erilaisia seurantajärjestelmiä, esimerkiksi tuntiperustaisia päiväkotimaksuja.
Maiju Paanasen mukaan arviointia ja ohjausta ei ole syytä pitää neutraaleina, koska kaikki mittaaminen päiväkodissa vaikuttaa talon työkulttuuriin, tehtävien priorisointiin ja viime kädessä lasten arkeen. Paananen huomauttaakin, että ohjausvälineitä kehitettäessä ja käytettäessä on syytä muistaa niiden väistämättä tuottavan myös ei-toivottuja vaikutuksia. Näin ollen esimerkiksi määrällisiksi indikaattoreiksi tuotetut yksinkertaiset kriteerit eivät sellaisenaan toimi hyvänä varhaiskasvatuksen ohjausvälineenä.
uutiskirje 
