Inhimillisen työn tarve kasvaa lähivuosikymmeninä, kun fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee radikaalisti, arvioivat tutkijat Paavo Järvensivu Aalto-yliopistosta ja Tero Toivanen Helsingin yliopistosta.
– Fossiilinen energia on tarjonnut viimeisten 150 vuoden aikana yhteiskunnallemme valtavan energiasyötteen. Polttomoottorit ovat puksuttaneet puolestamme, Toivanen kertoo.
Kun fossiilisen energian käyttö vähenee, tilalle tarvitaan ihmisvoimaa.
Ilmastonmuutos lisää työn kysyntää.
– Lähivuosikymmeninä voidaan nähdä työelämän työvoimavaltaistuvan.
Tutkijoiden tulevaisuudennäkymien lähtökohtana on vuoden 2050 päästöneutraalisuus, jolloin päästöjä ei pitäisi syntyä enempää, kuin niitä pystytään sitomaan esimerkiksi hiilinieluina toimiviin metsiin. Suomi on sitoutunut päästövähennyksiin.
– Suomalaisen teollisuuden ja keskeisten yhteiskunnan toimijoiden pitää reagoida jo 15 vuoden sisällä, Toivanen hoputtaa.
Tutkijoiden mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa ei vielä ole ymmärretty, minkälaisesta urakasta on kysymys.
Toivanen puhui Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta -kirjan (toim. työelämätutkijat Anu Suoranta ja Sikke Leinikki) julkaisutilaisuudessa. Kirjassa Järvensivu ja Toivanen pohtivat työn ja työllisyyden tulevaisuutta ekologisen jälleenrakennuksen aikakaudella.
Mullistava työn ja kulttuurin muutos
Järvensivun ja Toivasen mukaan tuleva ekologinen jälleenrakentaminen on yhtä mullistava, kuin Suomen toisen maailmansodan jälkeinen jälleenrakennuksen ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen vaihe. Lisäksi se synnyttää paljon uutta työtä.
Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva infrastruktuuri muutetaan biokaasu-, aurinko- ja tuulienergiakäyttöiseksi.
– Energiarakentamiseen tulee paljon työtä, siitä ei tarvitse olla huolissaan.
Teknologisen muutoksen rinnalla kulkee myös sosiaalinen ja kulttuurinen muutos.
Maailmankauppa hidastuu ja hyödykkeiden tarjonta kapenee. Suomen teollisuus ja maatalous muuttuvat omavaraisemmiksi ja monipuolisemmiksi.
Toivanen ennustaa tekstiiliteollisuuden ja räätälin työn palaavan Suomeen. Vettä ja energiaa runsaasti kuluttava puuvillatuotanto kuljetuksineen voidaan korvata kotimaisella kuitunokkosella ja -hampulla.
Rakennusteollisuus muuttaa muotoaan. Betonirakentamisesta siirrytään puurakentamiseen, uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen.
uutiskirje 
