Suomen terveydenhuollon menot pysyivät lähes ennallaan. Ne olivat vuonna 2016 olivat 21,6 miljardia euroa. Tässä oli kasvua reaalisesti 0,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, kuten ilmenee THL:n sivuilta
Asukasta kohden menot olivat 3 918 euroa. Vuonna 2016 terveydenhuoltomenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 10 prosenttia. Tämä oli 0,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin eli myös osuus bruttokansantuotteesta on laskenut.
Talouskasvun myötä osuus on pienentynyt edelleenkin viime vuonna, jos kustannusten nousu on ollut yhtä maltillista kuin vuonna 2016. Terveydenhuoltomenot olivat 21,6 miljardia euroa.
Terveydenhuoltomenojen julkisen rahoituksen osuus oli kaksi kolmasosaan ja yksityisen rahoituksen osuus vajaa neljännes.
Vanhusten ympärivuorokautisen hoivan kustannus nopein kasvaja
Ympärivuorokautisen hoivan sisältävien asumispalvelujen menot kasvoivat edelleen eniten eli 7,7 prosenttia. Sen sijaan ikääntyneiden palveluiden laitoshoidon menot laskivat edelleenkin. Laskua oli 17,7 prosenttia, mikä on jo merkittävä.
Hallituksen, mutta myös kuntien tavoitteena on ollut vanhushoivan palvelujen vähentäminen. Kasvavat sote-menot väestön ikääntymisen johdosta on ollut yksi kirittäjä sote-uudistuksessa.
Erikoissairaanhoidon menot kasvoivat reaalisesti 1,3 prosenttia vuodesta 2015. Lääkkeiden ja muiden lääkinnällisten kulutustavaroiden menot nousivat reaalisesti 4,0 prosenttia ollen 2,6 miljardia euroa.
Rapautuuko pohja edelleen hallituksen sote-uudistukselta?
Sote-uudistuksessa on ollut tavoitteena sote-kustannusten hillintä. Näyttääkin siltä, että terveydenhuollon kustannusten nousu on jo taittunut. Paremmin tilannetta voi arvioida, kun käytössä ovat viime vuoden luvut.
Pelkästään sote-menojen nousun taittaminen kolmella miljardilla ei ole hallituksen tavoite.Tämän tavoitteen varjolla on tarkoitus saada sote-menot valtion valvontaan. Kuten valtiovarainministeriön muistion eduskunnan valiokunnille laatinut VM:n kansliapäällikkö Martti Hetemäki kirjoittaa:
Sitovan budjettirajoitteen puuttuminen ja sote-järjestelmän kokonaisohjauksen vähyys ovat olleet nykyisen järjestelmän ilmeisiä heikkouksia.
Vastaavaa kontrollijärjestelmää ajoi jo Alexander Stubb (kok.) johtamassaan hallituksessa ennen nykyistä hallitusta. Asiasta on tullut iso periaatteellinen kysymys, jota ratkotaan perustuslakivaliokunnassa.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) uskoo vakaasti, että maakunnille voidaan asettaa kehys ja menokatto sote-menoihin. Hän perusteli kantaansa Ylen pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina.
uutiskirje 
