Suomessa ollaan huolissaan, kuinka tasa-arvon käy komission uudella rahoituskaudella 2021–2027. Puhutaan, että Euroopan komissio olisi arvioinut tasa-arvon valtavirtaistamisen häirinneen EU-hankkeita.
– Jännityksellä odotetaan, mikä on nyt komission kanta tulevaan rahoituskauteen, neuvotteleva virkamies Eeva Raevaara sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksiköstä mainitsee.
– On kuitenkin EU-valtioita, jotka eivät pidä tasa-arvoa minään. Niiden kanta painaa äänestyksissä. Rahasta äänestettäessä jää nähtäväksi, onko EU-parlamentin enemmistö tasa-arvon puolesta vai sitä vastaan, Valtioneuvoston kanslian EU-asioiden osaston päällikkö Satu Keskinen kertoo.
Tasa-arvohankkeilla on ehkäisty myös lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa
Esimerkiksi Virolla tai Latvialla ei ole ollut tasa-arvohankkeita, mutta niissäkin tasa-arvoa on pyritty valtavirtaistamaan.
Hankerahaa tasa-arvon edistämiseen
Viime vuoden loppuun mennessä Suomi oli saanut EU:lta 2,9 miljardia euroa tasa-arvohankkeisiin. Sosiaali- ja terveysministeriön Eeva Raevaara pitää EU-rahoituksen ja hankkeiden merkitystä tasa-arvotyölle suurena.
29 hankkeella on edistetty sukupuolten tasa-arvoa työllistämispalveluissa ja aluekehityksessä, torjuttu syrjintää ja pitkäaikaistyöttömyyttä sekä edistetty työoloja ja työpaikkojen laatua.
Hankkeilla on ehkäisty myös lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.
– Isä hoitaa -hankkeeseen kuuluva Isäaikaa-kampanja oli suunnattu miesvaltaisille sektoreille. Houkuteltiin isiä pitämään enemmän vanhempainvapaita, Raekallio kertoo.
Euroopan sosiaalirahasto ESR pyrkii edistämään tasa-arvoa niin sanotulla kaksoisstrategialla: kavennetaan sukupuolten välistä epätasa-arvoa ja valtavirtaistetaan tasa-arvoa kaikkeen päätöksentekoon.
EU-rahoituksen tasa-arvovaikutuksia pohdittiin Eurooppanaisten aamuseminaarissa keskiviikkona.
EU satsaa koulutukseen
Komissio on antanut toukokuun alussa oman esityksensä rahoituskaudelle 2021–2027.
Se kaavailee vähentävänsä EU:n yhtenäisyyttä kehittävää koheesiorahaa 49 prosenttia, maaseudun kehittämistukia 31 prosenttia ja suoria maataloustukia 18 prosenttia.
Suurin lisäys on 77 prosenttia koulutukseen Erasmus-ohjelman kautta. Myös ympäristöohjelma Life saa 37 prosentin lisäyksen.
Turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa kasvatetaan 31 prosenttia.
EU:n rahoista 39 prosenttia on maataloustukia. Suomen saamista rahoista maataloustukia on 65 prosenttia.
Suomi maksaa keskimäärin 2 miljardia euroa vuodessa EU-jäsenyydestään.
Suomi saa EU:lta keskimäärin 1,5 miljardia euroa vuodessa.
uutiskirje 
