Suomen isännöimä kaksipäiväinen kansainvälinen kokous ydinterrorismin torjumiseksi käynnistyi maanantaina Helsingissä. Kansainvälisen ydinterrorismin vastaisen verkosto GICNT tuo Suomeen noin 150 asiantuntijaa 56 maasta ja kansainvälisistä yhteistyöjärjestöistä.
Verkoston kansainvälisenä koordinaattorina toimiva suurlähettiläs Jari Luoto pitää merkittävänä, että yhteistyö ydinterrorismin torjunnassa on voinut jatkua huolimatta verkoston puheenjohtajamaiden, USA:n ja Venäjän jäätävistä suhteista.
– Yhteistyön häiriötöntä jatkumista on syytä arvostaa. Laajasta yhteisestä intressistä kertoo sekin, että verkoston yhteistyössä ovat mukana mm. Kiina, Intia, Pakistan, Israel sekä arabimaita.
IAEA:n mukaan likaisen pommin rakentamiseen tarvittavaa radioaktiivista materiaalia löytyy lähes jokaisesta maasta.
Helsingin työkokouksessa vedetään yhteen kertyneitä kokemuksia ja suunnitellaan verkoston tulevaa toimintaa. Erityisteemana on yleisötiedottaminen modernissa kommunikaatioympäristössä ydinonnettomuuden tai hätätilan sattuessa.
Verkosto kokoontuu suljetuin ovin lukuun ottamatta ensimmäistä puolta tuntia, jossa kuullaan Suomen ulkoministerin Timo Soinin sekä puheenjohtajamaiden Yhdysvaltojen ja Venäjän avauspuheenvuorot.
Uhkakuvana ”likainen pommi”
GICNT (Global Iniative to Combat Nuclear Terrorism) on Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien aloitteen pohjalta vuonna 2006 perustettu verkosto. Se kokoaa valtioita ja kansainvälisiä järjestöjä käytännön yhteistyöhön ydinterrorismin uhkaa vastaan.
USA ja Venäjä johtavat verkoston toimintaa. Suomella on vastuu GICNT:n kansainvälisestä koordinaatiosta vuosina 2017–2019.
Suurlähettiläs Luoto avustaa puheenjohtajavaltiota juoksemaan kokoon verkoston harjoituksia, työpajoja ja seminaareja ja kokouksia Suomen koordinaatiovastuun aikana. Hän myös edustaa verkostoa kansainvälisissä yhteyksissä.
– Verkoston tarkoitus on huolehtia siitä, ettei ydinmateriaalia pääse vääriin käsiin, Luoto luonnehtii.
Vääriä käsiä ovat ei-valtiolliset toimijat, kuten terroristit, jotka käyttäisivät ydinmateriaalia tahallisen säteilyvaaran aiheuttamiseen.
Pelkona ei ole niinkään, että terroristit pääsisivät käsiksi suoranaisesti ydinaseisiin. Suurempi huoli on siitä, että radioaktiivista materiaalia pääsee terroristien käsiin, jotka käyttävät sitä ns. likaisen pommin rakentamiseen.
Likaiset pommit ovat radiologisia aseita, joissa tavanomainen räjähdysaine voi levittää ympäristöön radioaktiivista ainetta.
Likainen pommi ei ole joukkotuhoase, sillä sen kuolettava tuhovaikutus ei ole suuri. Terroristit voivat käyttää likaista pommia talouselämää vahingoittavana aseena, jossa radioaktiivisuus lisää kauhuvaikutusta.
Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n mukaan likaisen pommin rakentamiseen tarvittavaa radioaktiivista materiaalia löytyy lähes jokaisesta maasta.
Laajaa yhteistyötä
GICNT:n toiminnassa on mukana 88 valtiota mukaan lukien kaikki Euroopan unionin jäsenmaat. Lisäksi yhteistyössä on mukana tarkkailijajäseniä viidestä kansainvälisestä järjestöstä: Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA, Kansainvälinen rikospoliisijärjestö INTERPOL, Euroopan unioni sekä kaksi YK:n erityisjärjestöä.
Verkostossa keskitytään Luodon mukaan osallistuvien maiden viranomaisyhteistyön kehittämiseen. Mukana ovat turvallisuusviranomaiset, kuten poliisi, tulli ja rajavartiosto sekä pelastusviranomaiset, tiedusteluviranomaiset ja säteilyasiantuntijat.
– Kussakin maassa pyritään rakentamaan sellainen turvallisuusarkkitehtuuri, joilla pystytään valvomaan säteilylähteitä, havaitsemaan salakuljetusta ja estämään viranomaisvalvonnan ulkopuolelle päätyneiden aineiden väärinkäyttö, Luoto selvittää.
uutiskirje 
