Tärkeintä kansalaisille on äänestää eduskuntavaaleissa. Hyvänä kakkosen ovat kuntavaalit, joita vähän yli puolet pitää erittäin tärkeänä. Vaikuttamisen kannalta kiilaa kolmanneksi kansalaisaloite, jolla esitetään eduskunnalle asioita uusiksi laeiksi.
Maakuntavaaleja vähemmän kiinnostavat eurovaalit. Tätä tärkeämpänä pidetään jopa aloiteoikeutta maakunnissa, mikäli ne perustetaan.
Maakuntien perustaminen on auki vähintään syksyyn saakka, jolloin sote- ja maakuntalakipaketista äänestetään eduskunnassa. Eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) vahvisti viikonvaihteessa, että on hyvin epätodennäköistä, että sotesta päästää äänestämään ennen eduskunnan kesälomia.
Eurovaalit siis säilynevät näillä näkymin epäsuosituimpana vaalina.
Hyväosaiset muita innokkaammin menossa äänestämään
Eduskuntavaaleissa äänestysinto kasvaa iän myötä. Alle 30-vuotiaista on 82 prosenttia valmis äänestämään, kun taas yli 60-vuotiaista jo 95 prosenttia. Yleisesti hyvin toimeentulevat ovat muita aktiivisempia.
Näidenkin ryhmien välillä on huikea ero. Nuorista vain puolet, kun taas ikääntyneistä prosenttiyksikköä vaille 80 prosenttia kokee ”erittäin tärkeäksi” tavaksi vaikuttaa äänestämällä eduskuntavaaleissa.
Usko maakuntiin vaikuttamisen kanavana vaikuttaa olevan yllättävänkin laajaa.
Puolueiden välilläkin on eroja: kokoomuksen, vasemmistoliiton ja keskustan sekä kristillisten kannattajat pitävät äänestämistä erittäin tärkeänä muiden puolueiden äänestäjiä useammin. Ylempään keskiluokkaan kuuluva arvostaa äänestämistä työväestöön lukeutuvaa useammin.
Pienituloiset äänestävätkin suurituoloisia harvemmin. Sen sijaan. että asuuko kaupungissa tai maaseudulla ei näyttäisi olevan merkittävä tekijä.
Maakuntavaaleissa keskustan kiinnostus omaa luokkaansa
Aivan kuten eduskuntavaaleissa, myös maakuntavaaleissa ikääntyneemmät uskovat nuorempia useammin vaikuttavansa äänestämällä maakuntavaaleissa. Eläkeläiset ovat huomattavasti muita kiinnostuneempia maakuntavaaleista.
Yllättäen myös yrittäjiä näyttävät maakuntavaalit kiinnostavan muita enemmän. Puolueidenkin kannattajien välillä on eroja. Maakuntauudistusta innokkaimmin ajavan keskustan kannattajista peräti 88 prosenttia pitää maakuntavaaleja tärkeänä tai erittäin tärkeänä vaikutuskanavana.
Turhaan ei pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ole paahtanut maakuntien puolesta. Ainakin omat joukot näyttävät vakuuttuneen maakuntien vaikutusvallasta. Keskimäärin kaikkien puolueiden kannattajista kaksi kolmasosaa suhtautuu myönteisesti maakuntiin. Vain perussuomalaisista löytyy alle 70 prosenttia myönteisesti suhtautuvia.
Lopputulema onkin, että hallituspuolueissa suhtaudutaan oppositiota suopeammin maakuntiin. Sipilän kannalta tulos ei ole kuitenkaan huono, sillä maakunnat on nähty leimallisesti keskustan hankkeena.
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa toukokuussa 2018. Haastatteluja tehtiin 6 193. Vastaajat edustavat maamme 18 – 79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen virhemarginaali on noin yksi prosenttiyksikkö suuntaansa.
uutiskirje 
