Suomen eduskunta hyväksyi toukokuun puolivälissä EU:n ja Kanadan välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen CETAn äänin 141–42. Sopimusta tukivat paitsi hallituspuolueiden edustajat, myös kaikki läsnäolleet SDP:n, RKP:n, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin edustajat. Vapaakauppasopimusta vastaan äänestivät kaikki vasemmistoliiton, vihreiden ja perussuomalaisten läsnäolleet edustajat.
CETA astuu voimaan kun kaikki EU:n jäsenmaat ovat sen ratifioineet, Suomen osalta sopimuksen hyväksymisen seuraukset ovat joka tapauksessa ilmeiset. CETA mahdollistaa suuryrityksille Suomen luonnonvarojen esteettömän hyväksikäytön, ja muodostaa vakavan uhkan pitkän taistelun jälkeen saavutetuille, työntekijän kannalta aivan oleellisille työehdoille.
Sopimuksen kerrotaan edistävän kestävän kehityksen tavoitteita. Tämä on ilmiselvässä ristiriidassa sen kanssa, että kanadalaisilla sijoittajilla on CETAn tarjoaman investointisuojan ICS:n (Investment Court System) perusteella mahdollisuus haastaa Suomen valtio oikeuteen sijoittajien oikeuksien rikkomisesta.
Vapaakauppa on ilmastonmuutosta kiihdyttävä ratkaisu.
Erittäin ongelmallista sopimuksessa on myös siihen sisältyvä sääntely- yhteistyön mekanismi, jossa yrityksiä on kuultava kaikkia merkittäviä poliittisia päätöksiä tehtäessä, ja jonka myötä yritys- ja sijoittajasektorille annetaan mahdollisuus viivyttää päätöksentekoa.
Ympäristönsuojelua ja työntekijöiden oikeuksia ei sopimuksessa edistetä retorista tasoa pidemmälle, koska niitä koskevien normien rikkominen ei johda selkeään sanktiomenettelyyn. Ympäristö-, työvoima-, työterveys- ja työturvallisuusstandardien taso laskee väistämättä, kun kansallinen lainsäädäntö loogisesti ajatellen sovitetaan investointisuojan raameihin.
Suomi on luonnonvaroiltaan rikas maa. Kanada on tunnettu kaivosyhtiöistään. Suomen kaivossektorilla tullaankin eduskunnan päätöksen myötä varmasti näkemään useita ylikansallisten yhtiöiden nostamia oikeuskäsittelyjä.
Suomen Luonnonsuojeluliitto (SLL) nosti Viiankiaavan Sodankylässä viime vuonna yhdeksi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden sadasta luontohelmikohteesta. Viiankiaavalle suunnitteilla oleva kupari- ja nikkelikaivos todistaa, ettei Suomen erämaiden suurenmoisen monipuolinen, uhanalaisillekin eläin- ja kasvilajeille turvapaikan mahdollistava luonto, merkitse paljoakaan siinä vaiheessa, kun kääntöpuolena on sijoittajien rikastuminen.
Tilanteessa, jossa kaikkien globaalien toimien tulisi tähdätä sosiaalisesti oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän kehittämiseen ja ilmastonmuutoksen hillintään, vapaakauppa on käsittämätön, vuosisatoja vanhoja maailmankaupan rakenteita vahvistava ja ilmastonmuutosta kiihdyttävä ratkaisu.
SLL on aktiivisesti vastustanut CETAa kuten myös Suomen Attac. Luonnonsuojelujärjestöt, kansalaisjärjestöt sekä yhteistyöverkostot ovatkin korvaamattoman arvokkaita toimijoita yhteiskunnassa, jossa objektiivisen ja kriittisen tiedon saaminen on yhä vaikeampaa.
Eva-Liisa Raekallio
SLL:n Varsinais-Suomen piirihallituksen jäsen
Suomen Attacin puheenjohtaja
uutiskirje 
