Kiistan juuret ovat Saksan sisäministerin Horst Seehoferin (CSU) aikeessa ryhtyä käännyttämään Saksan rajoilta ne turvapaikanhakijat, jotka on rekisteröity jossakin toisessa EU-maassa. Liittokansleri Angela Merkel (CDU) asettui jyrkästi vastustamaan Saksan yksipuolisia toimia ja katsoi, että asia on ratkaistava EU:n tasolla.
Liittohallituksen yhdessä sosiaalidemokraattien (SPD) kanssa muodostavat kristillisdemokraatit (CDU) ja sen sisarpuolue Baijerin kristillissosiaalinen unioni (CSU) ajautuivat keskinäiseen kiistaan, joka ei uhannut vain liittohallitusta, vaan myös puolueiden 70 vuotta jatkunutta yhteistyötä Saksan liittopäivillä.
Itävallan vastainen raja keskiössä
Jyrkkä linja ei ole nostanut CSU:n kannatusta Baijerissa.
CDU:n ja CSU:n neuvotteleman ratkaisun mukaan Saksan ja Itävallan rajalle luodaan uusi rajaviranomainen, jonka tehtävänä on estää muihin EU-maihin rekisteröityjen turvapaikanhakijoiden maahanpääsy.
Rajalle rakennetaan transitkeskuksia, joista turvapaikanhakijat palautetaan maihin, joihin heidät on ensimmäisenä rekisteröity. Saksa ei kuitenkaan toimi yksipuolisesti, vaan solmimalla sopimukset kyseisten maiden kanssa.
Jos turvapaikanhakijan ei ole mahdollista palata, hänen asemastaan päätetään Itävallan kanssa tehtävän sopimuksen perusteella.
Hyväksyykö SPD ratkaisun?
Sosiaalidemokraatit ovat pääosin seuranneet sivusta oikeistopuolueiden kiistaa, mutta kylläkin myötäilleet Merkelin näkemyksiä. Puolueen puheenjohtaja Andrea Nahles sanoi maanantai-iltana ratkaisun sisältävän monia selvitettäviä kysymyksiä. SPD käsitellee niitä tiistai-iltana.
Syntynyt kompromissi ei ole demareille kivuton. SPD torjui transitkeskusten perustamisen vuoden 2015 hallitusneuvotteluissa, joissa CDU ja CSU esittivät niitä hallitusohjelmaan. SPD:n nuorisojärjestön puheenjohtaja Kevin Kühnert muistutti maanantaina heti tuoreeltaan, ettei SPD hyväksy lukittuja keskuksia, olivatpa ne sitten Pohjois-Afrikassa tai Euroopan rajoilla.
Vasemmistopuolue Linken puheenjohtaja Bernd Rexinger sanoi ratkaisun tosiasiassa tarkoittavan ”joukkointernointileirien perustamisesta”.
Demareilla tuskin kuitenkaan on halua kaataa kompromissiratkaisua, koska se hajottaisi liittohallituksen ja johtaisi uusiin vaaleihin. Puolueen kannatus nimittäin on gallupeissa 17–18 prosentin luokkaa, ja tappio uhkaisi.
Liittohallitus entistä hajanaisempi
Angela Merkelin ja Horst Seehoferin välit eivät koskaan ole olleet oikein kunnossa: he ovat olojen pakosta sietäneet toisiaan. Perin viime viikon jälkeen juopa on yhä syvempi. Kiista on heikentänyt varsinkin Seehoferin asemaa, mutta syönyt myös Merkelin arvovaltaa.
Seehofer ajoi itsensä nurkkaan jyrkillä vaatimuksillaan. Sunnuntain varhaisina aamutunteina hän jo ilmoitti eroavansa sisäministerin ja CSU:n puheenjohtajan tehtävästä, mutta perui sen myöhemmin.
Yhtenä syynä Seehoferin ja CSU:n jyrkkyyteen pakolaispolitiikassa on estää yksinkertaisen enemmistön menettäminen Baijerin maapäivillä ensi lokakuun vaaleissa ja torjua nimenomaan AfD:n, Vaihtoehto Saksalle -puolueen vyörytystä.
Taktiikka ei ole toiminut, vaan kannatus on edelleen laskenut. Nykyisillä gallupluvuilla edessä on liki yhtä suuri tappio kuin viime syksyn liittopäivävaaleissa ja enemmistön menetys.
[digilehti pvm=20180703]
lehti 