Yhdysvaltain ero YK:n ihmisoikeusneuvostosta herättää huolta. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan se vie pohjaa monenkeskiseltä toiminnalta ja vaikuttaa koko maailmaan.
Yhdysvallat ilmoitti kesäkuun lopulla eroavansa 47-jäsenisestä neuvostosta perusteenaan Israelin epätasapuolinen kohtelu. Yhdysvaltain kolmevuotinen kausi neuvostossa olisi päättynyt vuoden 2019 lopulla.
Neuvoston jäsenmaat valitaan väkimäärän perusteella maantieteellisistä ryhmistä. Yhdysvallat kuului ryhmään Länsi-Eurooppa ja muut.
Yhdysvaltain ero ihmisoikeusneuvostosta ei vapauta maata kansainvälisistä ihmisoikeuslaeista ja valvonnasta.
Ero on jatkoa Yhdysvaltain toimille, joissa diplomatia on epätasaista vaihtokauppaa: kummankin osapuolen on annettava jotain, mutta Yhdysvaltain pitää jäädä ”diilissä” voitolle, Oxfam Amerikan ihmisoikeuspolitiikan johtaja Scott Paul kuvaa. Hänen mielestään se romuttaa ihmisoikeuksia koko maailmassa.
– Kääntämällä selkänsä YK:lle Yhdysvallat tekee samoin uhreille Syyriassa, Jemenissä, Pohjois-Koreassa ja Myanmarissa – ja kaikki vain Israelin takia, Akshaya Kumar Human Rights Watchin YK-toimistosta sanoo.
Yhdysvallatkin luupin alla
Vuonna 2006 perustettu ihmisoikeusneuvosto seuraa tilannetta ympäri maailmaa. Kaikkien YK:n jäsenvaltioiden ihmisoikeudet syynätään säännöllisin välein, ja lisäksi neuvosto käynnistää ajankohtaisia tutkimuksia – esimerkiksi Syyriassa, Jemenissä, Burundissa, Myanmarissa ja Etelä-Sudanissa – sekä nostaa keskusteluun tärkeitä aiheita, kuten vammaisten oikeudet ja naisiin kohdistuva väkivalta.
Toukokuussa neuvosto syytti Israelia liiallisesta voimankäytöstä Gazan rajalla mieltään osoittaneita palestiinalaisia vastaan ja päätti tutkia siellä tapahtuneet kuolemantapaukset.
Paul muistuttaa, että Yhdysvaltain omatkin ihmisoikeudet ovat luupin alla. YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra’ad Al Hussein tuomitsi vastikään presidentti Donald Trumpin politiikan, joka erotti maahan pyrkivien perheiden aikuiset ja lapset toisistaan Meksikon rajalla.
Rikkaita vaurastuttava ja eriarvoisuutta lisäävä Yhdysvaltain politiikka on myös saanut pyyhkeitä YK:n elimiltä, jotka toimivat köyhyyden vähentämiseksi maailmassa.
Velvoitteet säilyvät
Kumar vakuuttaa, ettei Yhdysvaltain ero ihmisoikeusneuvostosta vapauta maata kansainvälisistä ihmisoikeuslaeista ja valvonnasta.
Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs Nikki Haley selitti eroa sillä, ettei hänen ehdotuksensa ihmisoikeusneuvoston uudistamisesta saanut kannatusta. Haley syytti eritoten ihmisoikeusjärjestöjä, jotka hänen mielestään asettuivat Kiinan ja Venäjän puolelle Yhdysvaltoja vastaan. Haley vakuutti, että Yhdysvallat jatkaa ihmisoikeuksien puolustamista muilla foorumeilla.
Kumarin mielestä politiikka ei ole vakuuttavaa, kun maa marssii ulos neuvostosta, jonka pääaiheena ovat ihmisoikeudet.
Yhdysvaltain kautta oli jäljellä liki puolitoista vuotta, mutta se ei aio enää osallistua neuvoston istuntoihin. Kumar pitää sitä outona, kun moni ihmisoikeuksista huolestunut maa seuraa neuvoston istuntoja edes olematta sen jäsen.
Heikentää multilateralismia
– Yhdysvaltain vetäytyminen on merkittävä askel pois multilateralismista, Kumar arvioi viitaten monenkeskiseen politiikkaan, joka on YK:n toiminnan perusta.
Paulin mukaan Yhdysvallat vaikutti keskeisesti siihen, että muun muassa Pohjois-Korean, Syyrian, Etelä-Sudanin ja Sri Lankan ihmisoikeustilanne otettiin neuvoston tutkintaan.
Hän myöntää, että neuvosto on kaukana täydellisestä, mutta sen hylkääminen ei ainakaan paranna tilannetta.
Yhdysvallat liittyi ihmisoikeusneuvostoon vasta 2009, koska epädemokraattisten maiden mukana olo epäilytti sitä aiemmin. Nytkin jäseninä ovat muun muassa Burundi, Filippiinit ja Venezuela. Mikään valtio ei ole aiemmin eronnut vapaaehtoisesti neuvostosta.
uutiskirje 
