Hallituksen väittämät irtisanomisen vaikeudesta Suomessa eivät palkansaajakeskusjärjestö SAK:n mukaan pidä paikkaansa.
– OECD:n mukaan Suomen irtisanomisen kynnys on keskitasoa, johtaja Annika Rönni-Sällinen totesi tiistaina SAK:n työmarkkinaseminaarissa Helsingissä.
Hänen mukaansa hallitus on kuunnellut Suomen Yrittäjiä. Järjestön mukaan varsinkin pienten, alle 20 hengen yritysten on vaikea päästä tarvittaessa eroon työvoimastaan. Hallitus perustelee, että henkilöperusteinen irtisanominen madaltaisi työnantajien kynnystä palkata uutta työvoimaa.
Tiedossa ”pärstäkerroin-irtisanomisia”
Henkilöperusteinen irtisanominen voisi olla mahdollista hallituksen ehdotuksen mukaan esimerkiksi huonon käytöksen takia. SAK pelkää, että irtisanomisia voisi tehdä ns. pärstäkertoimen mukaan eli työnantajan kulloisenkin tahdon mukaan.
Rönni-Sällisen mukaan hallitus asettaa ehdotuksellaan työntekijät eriarvoiseen asemaan. Alle 20 hengen työpaikoilla irtisanominen olisi helpompaa kuin suuremmilla työpaikoilla.
Helpotettu henkilöperusteinen irtisanominen voisi johtaa pienen työpaikan työntekijän karenssiin tämän hakiessa työttömyyskorvausta. Sen sijaan isosta yhtiöstä irtisanottu henkilö voisi riitauttaa irtisanomisen. Se puitaisiin oikeudessa ja tuloksena voisi olla laiton irtisanominen, joka ei johda karenssiin.
Epävarmuus lisää stressiä ja heikentää työhyvinvointia
Irtisanomislakia ei ole käsitelty kolmikannassa, vaan se on tehty pikaisella valmistelulla.
Esitys perustuu muistioon, jonka perusteella sekä ETLAn että Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijat ovat päätyneet arvioon, ettei helpotettu irtisanominen vaikuta työmarkkinoihin myönteisesti.
Helpotettu henkilöperusteinen irtisanominen lisäisi jonkin verran työvoiman vaihtuvuutta, mutta kokonaistyöllisyyteen sen ei katsota vaikuttavan.
– SAK:n mukaan ehdotus helpotetusta irtisanomisesta ei edistä työllisen hyvinvointia, vaan työsuhteen epävarmuus lisää stressiä ja heikentää työhyvinvointia, Rönni-Sällinen sanoo.
Ehdotuksen sukupuoliarviointia ei ole liioin tehty. Ehdotus ei kohtele myöskään toimialoja tasa-arvoisesti.
SAK:n mukaan erityisesti maakuntauudistuksessa syntyvät pienet hyvinvointiyritykset ovat naisvaltaisia ja niiden työntekijät saattavat kärsiä eniten irtisanomissuojan heikentämisestä.
Korvauksille asetettu katto poistettava
SAK haluaa ensi hallituskaudella lujittaa sopimusyhteiskuntaa vahvistamalla työsuhdeturvaa. Työvoiman vähentämiselle tulee järjestön mukaan laatia vähentämisjärjestys ja laittomista irtisanomisista saataville korvauksille asetettukatto tulee poistaa.
Työehtokikkailu halutaan saada kuriin muuttamalla työehtosopimuksen alittavan palkan maksaminen syytteen alaiseksi palkkarikokseksi. Palkkojen valvontavastuu annettaisiin aluehallintovirastoille.
Tasa-arvo- ja samapalkkaisuusohjelmien toteuttamiseen halutaan riittäviä resursseja.
SAK:n listalla ovat myös perhevapaiden joustot, varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen ja työttömien palvelujen turvaaminen.