Suomen kaivoslaki pitäisi uudistaa, katsovat kahdeksan vasemmistoliiton kansanedustajaa kirjallisessa kysymyksessä. Heidän mielestään kaivoslainsäädäntö on monin paikoin vanhentunutta eikä vastaa ihmisten oikeuskäsitystä.
– Kaivoskiistoja on parhaillaankin käynnissä eri puolilla Suomea, kuten esimerkiksi Kuusamossa, Sodankylässä ja Heinävedellä. Eduskunta on vaatinut, että mikäli EU:n ja Kanadan välinen Ceta-sopimus astuu voimaan, täytyy kaivoslakia uudistaa. Meidän mielestämme kaivoslakia täytyy joka tapauksessa uudistaa, mutta mitä mieltä on hallitus, kysyy kirjallisen kysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Hanna Sarkkinen.
Kirjallisessa kysymyksessä huomautetaan, että nykyinen kaivoslainsäädäntö ei tunnista maaperän uusiutumattomia luonnonvaroja yhteiseksi omaisuudeksi. Laki muistuttaa paikoin ”löytäjä saa pitää” -periaatetta. Esimerkiksi pelkällä ilmoituksella voi alustavasti varata yksinoikeuden maaperän malmeihin.
Kysymyksessä nostetaan esiin myös muita nykylainsäädännön ongelmakohtia, kuten ympäristökysymyksiä ja paikallisten ihmisten liian vähäistä huomiointia sekä yritysten vähäistä taloudellista vastuuta ja verovälttelyä.
– Kaivoslainsäädännön perustana pitäisi olla se, että maaperämme rikkaudet kuuluvat lähtökohtaisesti kansalaisille ja yhteiskunnalle, ei kaivosyhtiöille. Kunnille pitäisikin antaa yksiselitteinen oikeus päättää kaivostoiminnan sallimisesta ja kieltämisestä alueellaan. Lisäksi näemme, että malminetsintä luonnonsuojelualueella tulee lopettaa ja louhitusta malmista tulee maksaa yhteiskunnalle korvausta veron kautta, Sarkkinen sanoo.
Kirjallisen kysymyksen ovat Sarkkisen lisäksi allekirjoittaneet vasemmistoliiton kansanedustajat Li Andersson, Paavo Arhinmäki, Katja Hänninen, Anna Kontula, Silvia Modig, Aino-Kaisa Pekonen ja Matti Semi.
uutiskirje 
