Norjan kuningasparin keväinen vierailu Argentiinassa poiki sopimuksen yhteistyöstä lohenkasvatuksessa. Hanke herättää pelkoa ympäristöongelmista, joista naapurimaalla Chilellä on kokemuksia yli 30 vuotta jatkuneen lohenviljelyn ajalta.
Argentiinassa on aiemmin istutettu ulkomaisia kalalajeja jokiin ja järviin, mutta lohet on tarkoitus kasvattaa Atlantissa eteläisen Tulimaan rannikolla.
Sijoituksia kehitysmaihin ohjaava norjalainen valtionyhtiö Innovation Norway teki keväällä Argentiinan maatalousliiketoiminnan ministeriön kanssa sopimuksen ”kestävästä kalankasvatuksesta”.
Yksi ongelma on kalojen karkailu ja muuttuminen vahingolliseksi vieraslajiksi.
Maatalousliiketoiminnan ministeri Luis Etchevere julisti maaliskuussa, että Argentiina hyötyy Norjan yli 50-vuotisesta kokemuksesta lohenkasvatuksessa ja Tulimaa voi olla alan pioneeri.
Argentiinan valtio on tehnyt tutkimuksia lohenviljelyhankkeen kannattavuudesta, mutta viranomaiset kieltäytyivät vastaamasta sitä koskeviin kysymyksiin.
Miljardien markkinat
Norja on maailman johtava lohentuottaja. Chilessä kassilohen tuotanto alkoi Chiloén saarella, josta se on levinnyt Patagoniaan sekä Aysenin ja Magallanesin alueille.
Lohi toi viime vuonna kuusi prosenttia Chilen vientituloista ja kasvua oli 20 prosenttia edellisvuodesta. Kasvun ennustetaan jatkuvan tänä vuonna: lohta viedään 75 maahan, ja se tuottaa noin viisi miljardia euroa. Ala työllistää suoraan tai välillisesti 70 000 henkeä.
Argentiinalaiset ovat perinteisesti lihansyöjiä, mutta lohesta toivotaan vientituloja ja lamaantuneen talouden piristäjää. Valtio on säästökuurilla, jonka seurauksena sekä maatalousliiketoiminta- että ympäristöministeriö alennettiin syyskuussa sihteeristöiksi.
Pohjoisen kala
Kalanviljelyn kestävyys ei vakuuta kaikkia.
– Mikään määrä talouskasvua ei oikeuta Patagonian ekosysteemin tuhoamista, chileläinen luonnonvara-asiantuntija Max Bello varoittaa.
– Argentiina voi hyötyä Chilen kokemuksista, jotka ovat äärimmäisen kielteisiä, sanoo Alex Muñoz, joka johtaa Chilen Santiagossa National Geographicin mertensuojeluohjelmaa.
– Chilessä olemme kärsineet sekä kotimaisten että norjalaisten yhtiöiden toiminnasta aiheutuneista vakavista haitoista. Lohi on pohjoisen pallonpuoliskon kala, eikä sitä voi viljellä etelässä kestävästi, Muñoz vakuuttaa.
Hän oli laatimassa Argentiinan lohenkasvatushankkeesta kriittistä raporttia Maailman luonnonsäätiön (WWF) ja 22 muun ympäristöjärjestön toimeksiannosta. Järjestöt ovat kampanjoineet vuodesta 2004 Etelä-Amerikan eteläosaa ympäröivien merien suojelemiseksi.
Karkureista ympäristövahinko
Lohi on oudossa ympäristössä tavallista alttiimpi sairauksille, mikä johtaa ylettömään antibioottien käyttöön kasvattamoilla, chileläisen ympäristöjärjestön Terramin johtaja Flavia Liberona kertoo.
Toinen ongelma on kalojen karkailu ja muuttuminen vahingolliseksi vieraslajiksi. Viimeksi heinäkuussa myrskyn aikaan neljä norjalaisen Marine Harvest -yhtiön viidestä verkkoaltaasta Chilessä särkyi ja 650 000 lohta pääsi mereen.
– Lain mukaan yhtiön on saatava vähintään kymmenesosa karkureista kiinni tai tapaus tulkitaan ympäristövahingoksi, Liberona sanoo.
Puerto Madrynissa Patagonian yliopistossa luonnonvarahallintoa opettava Alexandra Sapoznikow pelkää, että kalanviljely pilaa Tulimaan ainutlaatuisen luonnon ja sen varassa toimivan matkailuelinkeinon.
Argentiinan hallitus antoi marraskuussa esityksen merellisen luonnonsuojelualueen perustamisesta Tulimaan rannikolle. Ympäristöväki epäilee, ettei ympäristöministeriön lakkauttaminen helpota asian etenemistä.
uutiskirje 
