YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus täytti 10. joulukuuta seitsemänkymmentä vuotta. Julistus laadittiin toisen maailmansodan jälkeen tilanteessa, jossa sodan kauhut ja kärsimys olivat kirkkaina ihmisten mielissä. Julistus toimi pitkään ohjenuorana pyrkimyksille kohti oikeudenmukaisempaa maailmaa, vaikka monet sen hyväksyneistä valtioista eivät sitä täysin noudattaneet.
Nykyään yleispätevien ihmisoikeuksien puolustaminen on vähemmistön näkökulma julkisessa keskustelussa ympäri maailmaa. Ihmisoikeuksien alasajo on tapahtunut hiljalleen 2000-luvun alusta lähtien länsimaiden vuonna 2001 aloittaman ”terrorismin vastaisen” sodan myötä.
Yhdysvaltojen 9/11-iskujen jälkeen länsimaat, myös Suomi, laativat pikavauhtia uutta ihmisoikeuksia rajoittavaa lainsäädäntöä, jota ei ole kyseenalaistettu tai purettu. Terrorismin varjolla länsimaat ovat siivonneet ihmisoikeudet juhlapuheiden kuorrutteeksi.
Länsimaat ovat siivonneet ihmisoikeudet juhlapuheiden kuorrutteeksi.
Ei-länsimaisten ihmisten viholliskuva on rakennettu kylmän sodan oppien mukaisella mediavaikuttamisella. Terrorismilla ja sen uhalla pelotteleminen on luonut selkeän viholliskuvan, johon on ”islamilaisen kulttuurin” lisäksi niputettu ei-länsimaiset ja ei-kristilliset ihmisryhmät. Länsi on tukenut diktaattoreja samoilla alueilla, jossa se on käynyt sotia ”vapauden” nimissä. Terrorismi on jo yleismaailmallinen keino oikeuttaa sodat, joukkomurhat ja poliittisten vastustajien eliminointi.
Vuosina 2005–2006 luotujen internetin yhteisöpalvelujen kuten Facebookin, Twitterin, Redditin ja Youtuben valtavirtaistumisella on ollut osansa ihmisoikeuksien alasajossa.
Yhteisöpalvelujen rooli on tärkeä, sillä ne mahdollistavat ennennäkemättömien propagandakampanjoiden toteuttamisen poliittisten tarkoitusperien ajamiseksi kaikkialla maailmassa. Ne mahdollistavat suoran ja välittömän viestinnän tavalla, joka on erittäin altis huhujen kehittymiselle ja valheellisen tiedon levittämiselle.
Yhteisöpalvelut ovat muokanneet ihmisten suhtautumista kuulopuheeseen ja saaneet viralliset mediat muuttamaan uutisointiaan kepeämmäksi. Klikkiotsikkoja on nykyään kaikkialla ja tutkivaa journalismia ei ole juuri missään. Mehevä valhe leviää aina herkemmin kuin tylsä fakta.
Yleinen mielipide on hiljalleen kääntynyt yleisiä ihmisoikeuksia vastaan. Se kertoo laajasta viholliskuvan omaksumisesta ja ihmisyyden rappiosta.
lehti 