Av-kääntäjien työehtoneuvottelut jatkuvat keskiviikkona. Työntekijöitä edustavat Suomen Journalistiliitto ja Akavan Erityisalat vauhdittavat neuvotteluja kääntäjien 24 tunnin pistelakolla, joka alkaisi perjantai-iltapäivällä 15. helmikuuta.
Työtaistelu ei koske Saga Vera -yhtiön eikä Yleisradion kääntäjiä. Pistelakko näkyy lähinnä suorien lähetysten käännösten puuttumisena. Katsojille ei ole tarkoitus aiheuttaa haittaa, vaan työnantajat halutaan mukaan hankintapalkkiosopimukseen.
Neuvotteluja aiotaan käydä tiiviisti lakkouhan alla.
Sopimus hankintapalkkioista nostaisi av-kääntäjien tulotasoa. Kyseessä olisi palkkiosuositus repliikkiriviltä. Nyt peräti 80 prosenttia kääntäjistä kertoo, etteivät he voi vaikuttaa työstä saamaansa palkkioon.
Journalistiliiton edunvalvontajohtajan Petri Savolainen sanoo, että ensin haetaan periaatteellista sopua hankintapalkkioista ja sitten neuvotellaan suosituspalkkioiden tasosta. Työntekijäpuoli on antanut esityksensä molemmista.
– Kansainvälisesti omistetut firmat vetoavat siihen, että hinnoista sovitaan kauempana eivätkä he voi neuvotella hinnoista. Meidän mielestämme suomalaista työtä tehdään täällä täkäläisin hinnoin. Katsotaan sitten, kuinka kilpailukykyisiä ollaan.
Kolmen kerroksen väkeä
Käytännössä av-kääntäjät ovat jakautuneet ns. kolmen kerroksen tekijöihin, eli vakituisessa työsuhteessa oleviin kuukausipalkkaisiin, työsuhteessa freelance-työtä tekeviin ja itsensätyöllistäjiin.
Savolainen kertoo, että osa itsensätyöllistäjistä tekee töitä kansainvälisille käännöstoimistoille ja/tai erilaisille alustoille. Alustoille tehtävä työ halutaan ohjepalkkioiden piiriin.
Liitot muistuttavat, että EU-tuomioistuimen mukaan itsensätyöllistäjät eli ns. näennäisyrittäjät rinnastuvat palkansaajiin. Niinpä EU:n kilpailuasetus ei estä hankintapalkkioista sopimista.
– Vastaavia taiteellista työtä koskevia sopimuksia tai oikeuskäytäntöä on jo 12 EU-maassa, Savolainen huomauttaa.
Ohjepalkkioista on sovittu muissa maissa kulttuurialoilla. Sopimukset koskevat esimerkiksi kääntäjiä, journalisteja ja muusikoita.
– Tavallaan Suomi on 13. maa, koska Yleisradiolla on freelance-työtä koskeva hankintahintasopimus, Savolainen toteaa.
Yleisradion freelance-työtä koskeva sopimus kattaa noin 130 – 150 kääntäjää.
Lisää työnantajia halutaan mukaan
Kaikkiaan av-käännöstyötä tekee Suomessa noin 500 henkilöä, joista vain murto-osalla on turvanaan työehtosopimus.
Työnantajapuolelta neuvotteluissa on mukana viisi käännöstoimistoa: BT1 Studios Oy, BTI Studios Finland Oy, Pre-Text Oy, Rosmerlnternational Osk ja Saga Vera Oy.
Journalistiliitto ja Akavan Erityisalat toivovat, että neuvottelupöytään saataisiin vielä keskikokoinen Lingsoft ja toinen alan suurista toimijoista SDI Media. Silloin sopimuksessa olisivat kaikki alan keskeiset toimijat Suomessa.
Savolaisen mukaan Lingsoft haluttaisiin mukaan neuvotteluihin, koska Yleisradio on ulkoistanut sille av-käännöstöitä.
Ahtausalalle syntyi sopu nopeasti
Satamien ahtaajille saatiin neuvottelutulos kaksivuotiseksi työehtosopimukseksi harvinaisen sutjakkaasti. Neuvottelutulos odottaa yhä molempien osapuolten, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja Satamaoperaattorit ry:n, hyväksymistä. Päätökset tehdään 15. helmikuuta.
Molemmille vuosille on luvassa palkankorotus. Sopimusluonnos pitää sisällään myös tekstimuutoksia. Osapuolet kertovat tarkemmin työehtosopimuksen sisällöstä, kun neuvottelutulos on hyväksytty liittojen hallinnoissa.
Neuvottelutulos uudeksi sopimukseksi saatiin valmiiksi jo 1. helmikuuta. Edellinen sopimus umpeutui 31. tammikuuta.
uutiskirje 
