Euroalueen talous on ollut herkkä ulkoisille tekijöille. Ratkaisuksi on esitetty toisaalta siirtymistä kohti liittovaltiota ja toisaalta euro-eroa. Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mukaan on olemassa kolmas tie, eli jäsenvaltioiden suurempi vastuu omista talouksistaan ja yhteiset vakuusjärjestelmät.
Rehnin mukaan yhteiset vakuutusjärjestelmät olisivat pankkiunioni ja vakausmekanismi. Pankkiunionia tulee kehittää edelleen mm. yhteisellä talletussuojalla, kriisinratkaisumenettelyllä ja kriisirahastolla.
Hän puhui tiistaina Työeläkevakuuttajat TELAn seminaarissa Minne menet, Eurooppa. Seminaarissa pohdittiin unionin asemaa maailmantaloudessa ja talouden näkymiä.
Ruotsi ja Tanska mukaan pankkiunioniin?
Euron loppua on uumoiltu moneen otteeseen. Euroalue on kohdannut vuoden 2003 jälkeen finanssikriisin, valtioiden velkakriisin, likviditeettiloukun ja muita häiriöitä. Syynä oli Rehnin mukaan se, ettei euroa luodessa kiinnitetty riittävästi huomiota rahoitusjärjestelmän vakauteen.
Parhaiten rahaliittoa lujitettaisiin Rehnin mukaan siten, että kukin jäsenmaista vahvistaisi omaa talouttaan. Hyvinä aikoina maksettaisiin velkaa pois, jotta taantuman aikana taloutta voisi elvyttää. Jäsenmaiden velanhoitokykyyn pitää voida luottaa. Siksi tarvitaan myös yhteiset säännöt.
Lisäksi pankkiunioni tulee viimeistellä nopeasti. Sekä Ruotsi että Tanska miettivät liittymistä pankkiunioniin, vaikka kumpikin on ilmoittanut pitäytyvänsä omassa valuutassaan. Rehnin mukaan maiden tulo pankkiunioniin hyödyttäisi Suomea.
– Liittyminen olisi toivottavaa, koska Pohjoismaissa pankki- ja rahoitusjärjestelmä on pitkälle on pitkälle integroitunutta. Silloin myös pankkivalvonnan pitäisi olla yhtenäistä, Rehn totesi.
Tuottonäkymät lähellä nollaa?
Suomalainen eläkejärjestelmä riippuu pitkälti sijoitusten tuotoista ja työllisyydestä. Euroopan unionin alueen inflaatio on ollut viitenä viime vuonna alle yhden prosentin, 0,8 prosenttia vuodessa. Euroopan keskuspankki on jatkamassa nollakorkolinjaa.
Euroopan kohonnut palkkataso ja parantunut työllisyys eivät ole vauhdittaneet inflaatiota, koska samaan aikaan EU:n alueelle on muuttanut väkeä, joka on tyytynyt matalampiin palkkoihin.
Lisäksi talouskasvun epäsuhta länsimaiden sekä Kiinan, muiden kehittyvien talouksien ja kehitysmaiden kesken suurenee. Kehittyvät maat kasvavat, mutta länsimaissa talouskasvu matelee. Ongelmia lisäävät Yhdysvaltain protektionismi, Kiinan arvaamattomuus ja brexitin vaikutukset.
TELAn toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes totesi UP-uutispalvelulle, että eläkejärjestelmämme kestää, vaikka sijoitustuotot olisivat jonkin aikaa pienemmät.
– Eläkejärjestelmä on rakennettu järkevästi. Pitkän aikavälin järkevyydellä voitetaan aina.
Hän muistutti, että tärkeintä pitää Suomen talous ja työllisyys kunnossa.
– Reaalitalous ratkaisee sekä toimeentulomme ja eläkekertymämme että eläkesijoitustemme tuoton pitkällä aikavälillä. Meillä on onneksi toinen jalka työmarkkinoilla.
lehti 