Pakolaisleirin valokuvaajalla riittää keikkoja Libanonissa

Kun Fadi Ananin isä sairastui, hän antoi pojalleen kameran ja kehotti tätä kokeilemaan valokuvaajan työtä. Sitä seuranneet kymmenen vuotta ovat olleet kiireisiä. Kuvauskeikkoja on riittänyt urheilutapahtumissa, järjestöjen tilaisuuksissa sekä perhejuhlissa.

Ananin suurin työllistäjä on Palestiinan vapautusjärjestö (PLO). Kaikkiaan tilauksia tulee useilta toimeksiantajilta ja niin paljon, ettei kuvaaja ehdi tehdä kaikkea tarjottua työtä.

– Sen takia olen koonnut nuoria lahjakkuuksia yhteen opettelemaan valokuvausta ja erikoistumaan erilaisiin kuvaustilanteisiin.

Anani ei päästä valokuvaajan urasta haaveilevia helpolla.

– Testaan jokaisen. Erään tytön otin mukaani hääjuhlaan. Ohjeistin häntä kuvaamaan vain aviomiehen pyynnöstä. Häävieraatkin saattoivat pyytää ottamaan kuvia. Tämä oli testi minulta, ja tyttö läpäisi sen.

Fadi Anani haluaa kehittyä alallaan jatkuvasti myös itse. Haastatteluhetkellä hän oli juuri päättänyt neljä kuukautta kestäneen ammattikoulun, jossa opiskeli valokuvausta.

Suljetun pakolaisleirin ääni

Fadi Anani asuu Ein El Hilwen pakolaisleirissä, joka on yksi kahdestatoista palestiinalaisleiristä Libanonissa. Leiri sijaitsee Saidan kaupungissa. Alue on aidattu ja portilla päivystää Libanonin armeija. Sisään pääsevät vain leirissä asuvat, mikä johtuu ailahtelevasta turvallisuustilanteesta.

Ananin mukaan konflikti voi alkaa minä hetkenä tahansa. Usein taistelu käynnistyy islamistien laukauksista Fatahin edustajista koostuvia, leirillä kierteleviä turvallisuusjoukkoja kohti.

Yksi Ananin uran varhaisista työtehtävistä oli kuvata pakolaisleirin tapahtumia kaupungin verkkosivustolle.

– Olin ikään kuin Ein El Hilwen lähettiläs. Raportoin leirin ongelmista, kuten ampumisista.

Ainoastaan negatiivisten asioiden julkaiseminen leiriltä tuntui kuitenkin väärältä, joten Anani lopetti työn.

– En halua myydä ketään, kuten jotkut toimittajat tekevät rikastuakseen.

Sen sijaan valokuvaaja haluaa tuoda esille palestiinalaisten ääntä ja leirin arkea vivahteineen.

– Kuvaan leirillä kirjaimellisesti kaikkea: ihmisten oloja, liikenneruuhkia, kujia, roskia ja tulvivia viemäreitä.

Myös toimittajan töitä tekevä Anani sanoo, ettei ilmaisunvapaudelle tunnu olevan rajoituksia. Toisinaan joku pyrkii hyötymään hänestä.

– Minua on esimerkiksi pyydetty julkaisemaan Facebook-sivullani kuvia islamisteista. En suostunut, joten soittaja suuttui ja uhkasi ampua minut.

Fadi Ananin suurin unelma on Palestiinan vapautuminen ja muutto juurille. Toinen unelma on, ettei kukaan joutuisi elämään köyhyydessä. Kuva: Hanna Hirvonen

Haaveena loma vaimon kanssa

Aloittelevien kuvaajien kanssa työskentely vaatii kärsivällisyyttä. Toisinaan nuori kuvaaja tuo jopa tuhat läpikäymätöntä otosta, toisinaan kelvollisia kuvia ei ole lähellekään sitä määrää kuin tilaaja on toivonut. Anani jaksaa paikkailla virheitä, sillä hänellä on kova tahto saada verkostosta toimiva.

– Haluan antaa jotain takaisin yhteisölleni.

Pakolaisleirin turvattomat olot johtuvat pitkälti epätoivosta. Palestiinalaisten pakolaisuus on jatkunut yli 70 vuotta. Libanonissa palestiinalaiset elävät ahtaalla ilman kansalaisoikeuksia. Kun nuorella ei ole työtä, eikä tulevaisuuden haaveita, hänet on helppo houkutella mukaan ääriliikkeisiin. Uhkaavan puhelinsoiton jälkeen Anani meni soittajan luo.

– Yllätyin, kun hän oli hyvin nuori, eikä oikeastaan pystynyt tekemään mitään.

Ananin työ kuvaajiksi haluavien parissa keskittyy nykyisin Ein El Hilwen pakolaisleiriin ja Saidan kaupunkiin.

– Toivon, että tulevaisuudessa ympäri maata on valokuvaajia, joita voin lähettää keikoille.

Kun Anani pääsee jakamaan kuvauskeikkoja, hän voi paitsi työllistää muita, myös hengähtää itse. Haaveissa on löytää enemmän vapaa-aikaa.

– Minä ja vaimoni elämme ikään kuin omia elämiämme, koska minulla on niin paljon töitä. Haluaisin viettää enemmän aikaa vaimoni kanssa, mennä lomalle, sulkea puhelimet ja olla vain kahdestaan.