Suuremmat kokonaisuudet turvaavat SAK:n työ ja turva-osaston johtajan Saana Siekkisen mukaan paremmin työttömyyskassojen toimintaedellytykset taloudellisesti vaikeina aikoina ja vastaavat myös työelämän muutostarpeisiin.
”Uudistamalla kassojen toimintaa, voimme taata työttömäksi jääville kilpailukykyiset ja laadukkaat palvelut ja samalla tehdä aiempaa helpommaksi kassaan liittymisen myös niille palkansaajille, jotka eivät kuulu kassaan nyt lainkaan”, Siekkinen toteaa blogissaan.
Hän tähdentää, että työttömyyskassojen uudistaminen on nähtävä yhtenä osana muuta työttömyysturvan ja työttömien palveluiden uudistamista.
Uudistamalla kilpailukykyiset palvelut
Työttömyyskassojen määrä on jo vähentynyt rajusti. Vielä 20 vuotta sitten kassoja oli lähes 50. Nyt niitä on jäljellä 26.
Työttömyyskassojen rahoitus muodostuu jäsenmaksuista, työllisyysrahaston maksamasta osuudesta ja valtionosuudesta. Tällä hetkellä työttömyyskassalaki ohjaa rahoituksen kautta kassojen jäsenmäärän minimiä. Alle 8 000 jäsenmäärällä valtionosuutta alennetaan suhteessa jäsenmäärään.
Työttömyysturvan kehittämistarpeet kaikkineen johtavat Siekkisen mukaan väistämättä siihen, että työttömyyskassoja on järkevää jatkossa olla huomattavasti nykyistä vähemmän.
”Suuremmat kokonaisuudet turvaavat paremmin työttömyyskassojen toimintaedellytykset taloudellisesti vaikeina aikoina ja vastaavat myös työelämän muutostarpeisiin. Uudistamalla kassojen toimintaa, voimme taata työttömäksi jääville kilpailukykyiset ja laadukkaat palvelut ja samalla tehdä aiempaa helpommaksi kassaan liittymisen myös niille palkansaajille, jotka eivät kuulu kassaan nyt lainkaan.”
Digitalisaatiosta lisää luottamusta
SAK:ssa on viime vuoden ja alkuvuoden aikana pohdittu työttömyysturvan kehittämistä kolmesta näkökulmasta: työttömien palvelut, turva ja työttömyyskassojen toiminta. SAK onkin esittänyt kannustavaa työllistymisturvaa, joka yksinkertaistaisi ja selkeyttäisi työttömyysturvaa.
Tulorekisteri tarjoaa Siekkisen mukaan uudistamistyöhön hyvän välineen. Sen avulla voidaan esimerkiksi luopua työajan tarkastelusta työssäoloehdon kertymisessä ja sovitellussa päivärahassa.
”Sovitellun päivärahan työaikaseuranta sopii huonosti muuttuvaan työelämään ja erilaisiin työn tekemisen muotoihin. Muutos oli iso askel työttömyysturvan normien purussa ja vastaa tulevaisuuden työmarkkinoiden tarpeisiin.”
Siekkisen mukaan olisi myös syytä miettiä, voidaanko työttömyysetuuksien käsittelyssä ottaa luottamusloikka vakuutusyhtiöiden ja verottajan tyyliin ja luottaa vahvemmin myös etuuden saajan omaan ilmoitukseen.
Etuuden maksajille muutokset tarjoavat mahdollisuuden etuuspäätösten digitalisointiin ja automatisointiin. Työttömyyskassat voivat ottaa työssä mallia esimerkiksi työeläkeyhtiöistä.
Hallinnolliset kustannukset alenevat
Siekkinen muistuttaa, että etuuskäsittelyn automatisointi alentaa pidemmällä aikavälillä työttömyyskassojen hallinnollisia kustannuksia. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden parantaa henkilökohtaista asiakaspalvelua.
Parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriössä pohditaan TE-toimistojen ja työttömyyskassojen sekä Kelan välistä työnjakoa: voidaanko esimerkiksi joitakin työttömyysturvaan liittyviä tehtäviä siirtää TE-toimistoista etuuden maksajien hoidettavaksi.
Palvelukokonaisuuden uudistukseen kuuluu keskeisesti myös tieto- ja asiakasjärjestelmien uudistaminen. Tavoitteena on Siekkisen mukaan oltava, että tulevaisuudessa työtön työnhakija voi kirjautua yhteen järjestelmään, jonka kautta hän voi hoitaa asiointinsa niin TE-toimiston, kunnan työllisyyspalveluiden ja työttömyysturvan maksajien kanssa.
uutiskirje 