Puolueiden heinäkuun kannatusluvut TNS Kantarin Helsingin Sanomille tekemässä tutkimuksessa vahvistavat vaalien jälkeistä trendiä. Perussuomalaiset ja vihreät lisäävät kannatustaan päinvastoin kuin sdp, kokoomus, keskusta ja vasemmistoliitto.
Lyhyellä aikavälillä puoluekenttä näyttää olevan muutoksessa, mutta voittajien vankkureille hyppäämisilmiö voi hiipua. Hyvät gallupluvut ruokkivat kannatusta, mutta muutaman kuukauden kuluessa innostus laantuu.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on taitavasti ruokkinut puoluekentän kahtiajakoa ja puolueensa kannatuksen nousua osoittamalla vihreät liberaalien arvojen tahtipuikon ykkösheiluttajaksi.
Konservatiivista arvomaailmaa ajavan Halla-ahon puheet liberaalien arvojen tuhoisuudesta ovat samaa lajia kuin Unkarin pääministeri Viktor Orbánin tai muiden äärioikeistolaisten populistipuolueiden johtohahmojen sanomiset eri puolilla Eurooppaa.
Timo Soinin johtama perussuomalaiset kaipasi aitovierten Suomeen, onnelaan, jota ei koskaan ollutkaan. Halla-ahon perussuomalaiset ajaa kylmää ja kovaa konservatiivista maailmaa, jossa vallitsee valkoisten herruus, vähemmistöjä syrjitään ja rasismi saa kukoistaa.
Halla-aholainen konservatiivisuus on sukupuolittunutta. Naiset karsastavat puoluetta. Perussuomalaisten kannattajakunta on vahvasti miesvoittoista toisin kuin liberaaleja arvoja ajavat naiset ovat vihreitä.
Konservatiivisia ja liberaaleja arvoja kannattavia on kaikissa puolueissa, mutta he eivät määritä puolueen identiteettiä samalla tavalla kuin perussuomalaisten ja vihreiden. Kyseiset puolueet hyötyvätkin vastakkainasettelusta.
Perussuomalaisten nousu ykköseksi peittää alleen sen tosiasian, että lähes 80 prosenttia ei jaa samaa arvomaailmaa perussuomalaisten kanssa. Puolueella ei ole onneksi valtaa samalla tavalla oppositiossa kuin sillä oli Sipilän hallituksen maahanmuuttolinjausten määrittelyssä.
Puoluetta ei voi syleillä kuoliaaksi vaikenemalla. Todennäköisin vaihtoehto on, että kasvaessaan puolue hajoaa sisältäpäin.
sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi
lehti 