ICC:n perustamissopimus – joka tunnetaan Rooman perussääntönä – allekirjoitettiin vuonna 1998 ja se astui voimaan vuonna 2002. Rooman perussäännön on hyväksynyt 122 valtiota.
ICC tutkii ja asettaa syytteeseen henkilöitä, joiden epäillään syyllistyneet erityisen vakaviin kansainvälisiin rikoksiin. ICC:n toimivaltaan kuuluu kansanmurhat, rikokset ihmisyyttä vastaan, sotarikokset ja hyökkäyssodat.
Tuomioistuin voi harjoittaa toimivaltaa suhteessa näihin rikoksiin, mikäli niihin syyllistyy Rooman perussäännön osapuoli, jos ne ovat tapahtuneet sopimuksen ratifioineen valtion alueella tai YK:n turvallisuusneuvoston valtuutuksella.
Yhdysvallat peruutti viisumin ICC:n pääsyyttäjältä.
Tuomioistuin täydentää kansallisia oikeusmekanismeja toimimalla tapauksissa, joissa valtiot eivät itse suostu tai kykene asettamaan rikollisia syytteeseen. Näin tuomioistuin pyrkii varmistamaan, että vakavimmat kansainväliset rikokset eivät jää rankaisematta.
Suurvaltojen jättäytyminen sopimuksen ulkopuolelle ja niiden kampanjointi ICC:n legitimiteetin kyseenalaistamiseksi on kuitenkin merkittävästi heikentänyt tuomioistuimen toimintamahdollisuuksia. Afganistanin tutkinnan kohtalo on tästä havainnollinen esimerkki.
Afganistan-tutkinnan lopetus
Watson Institute for International and Public Affairs -tutkimuskeskuksen mukaan Afganistanin sodassa on tapettu yli 38 000 siviiliä. Kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen mukaan sodan osapuolet ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin, mukaan lukien siviileihin kohdistettuihin hyökkäyksiin, kidutukseen ja raiskauksiin. Rikokset on toteutettu täydellisen rankaisemattomuuden vallitessa.
Vuoden 2017 marraskuussa ICC:n pääsyyttäjä Fatou Bensouda pyysi tuomioistuimen tuomareilta valtuutusta aloittaa virallinen tutkinta, joka kohdistuisi Afganistanin aseellisen konfliktin aikana tapahtuneisiin mahdollisiin sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan.
Virallista tutkintaa edeltävä esitutkinta aloitettiin vuonna 2006 ja se koski vuoden 2003 toukokuun jälkeistä aikaa – jolloin ICC:n perussäännön ratifiointi astui voimaan Afganistanin osalta. Tutkinnan kohteina olivat Taliban-järjestö, Afganistanin hallitus sekä kansainväliset joukot, mukaan lukien yhdysvaltalaiset sotilaat.
Yhdysvallat kumosi viime huhtikuussa Bensoudan viisumioikeuden Yhdysvaltoihin ja uhkasi ICC:n työntekijöitä pakotteilla ja syytteeseen panolla, mikäli Yhdysvaltojen toimia Afganistanissa tutkitaan.
Tuomioistuimen tuomaristo ilmoitti viikko Bensoudan viisumin eväämisen jälkeen, ettei virallista tutkintaa aloiteta. Tuomareiden mukaan syyttäjän esitutkinnassa osoitettiin uskottavasti, että Afganistan konfliktin kontekstissa on syyllistytty ICC:n toimivaltaan kuuluviin rikoksiin sekä kaikkien asiaankuuluvien ehtojen täyttyneen tutkimuksen aloittamiseksi.
Tuomaristo katsoi kuitenkin tutkimuksen ja syytteeseenpanon onnistumisen olevan epätodennäköistä tutkinnan pitkittymisen sekä asianomaisten tahojen yhteistyön puutteen takia.
Ihmisoikeusyhteisö tyrmistyi tuomioistuimen päätöksestä. Amnesty Internationalin Etelä-Aasian alueellinen päällikkö Biraj Patnaik totesi, että ”päätös tullaan näkemään pelkurimaisena antautumisena Washingtonin uhkauksille ja pelotteluille”.
Human Rights Watch varoitti päätöksen lähettävän ”vaarallisen viestin”, jolla on Afganistanin tapausta huomattavasti laajemmat seuraukset. Bensoudan toimisto teki kesäkuussa valituksen tuomareiden päätöksestä.
Yhdysvaltojen kampanja
Yhdysvallat on aktiivisesti vastustanut ICC:n Afganistan-tutkintaa. Presidentin turvallisuusneuvonantaja John Bolton on ollut avainasemassa Washingtonin ICC-politiikan muotoilussa. Vuoden 2018 syyskuussa Bolton sanoi puheessaan, että mikäli ”tuomioistuin lähtee jahtaamaan meitä, Israelia tai muita Yhdysvaltojen liittolaisia, me emme tule istumaan toimettomina”.
Bolton sanoi Yhdysvaltojen suojelevan omia ja liittolaistensa kansalaisia ”keinolla millä hyvänsä” tämän ”illegitiimin tuomioistuimen epäoikeudenmukaisilta syytteeseenpanoilta”. ”Toimimme samoin suhteessa kaikkiin yhtiöihin tai valtioihin, jotka avustavat yhdysvaltalaisiin kohdistuvaa tutkintaa ICC:n toimista”, Bolton linjasi.
Yhdysvallat on kritisoinut tuomioistuinta sen perustamisesta lähtien. Vuosina 2001–2005 Bolton toimi Yhdysvaltain kansainvälisestä turvallisuudesta ja asevalvonnasta vastanneena apulaisulkoministerinä. Vuoden 2002 toukokuussa – pari kuukautta ennen tuomioistuimen perustamista – Bolton välitti YK:n pääsihteeri Kofi Annanille kirjeen, jossa todettiin, ettei Yhdysvallat aio liittyä tuomioistuimen perustamissopimuksen osapuoleksi.
Kolme kuukautta myöhemmin, vuoden 2002 elokuussa, George W. Bushin hallinto teki merkittävimmän siirtonsa tuomioistuinta vastaan säätämällä ”American Service-Members’ Protection Act of 2002” -lain. Donald Trumpin hallinnon Afganistanin tutkintaa koskevissa kannanotoissa on kaikua tästä Bushin aikana voimaan tulleesta laista.
Laki valtuuttaa voimankäyttöön yhdysvaltalaisten tai sen liittolaisten kansalaisten vapauttamiseksi, mikäli heidät tuodaan Haagissa sijaitsevan rikostuomioistuimen eteen. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch onkin viitannut lakiin nimellä Hague Invasion Act.
Lain tavoitteena oli heikentää juuri perustetun ICC:n arvovaltaa sekä toimivaltaa suhteessa Yhdysvaltoihin ja sen liittolaisiin. Laki määrittelee liittolaisiksi Naton jäsenvaltiot sekä Naton ulkopuoliset merkittävät liittolaiset, kuten Israelin, Egyptin, Marokon, Pakistanin, Afganistanin ja Filippiinit.
Uhkailua Israelin suojelemiseksi
Yhdysvallat on myös uhkaillut tuomioistuinta pakotteilla, mikäli se aloittaa tutkinnan Israelin toimista miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Vuoden 2018 syyskuussa Bolton arvosteli sitä, miten tuomioistuin on ”uhkaillut Israelia – liberaalia, demokraattista valtiota – tutkinnalla sen toimista kansalaistensa suojelemiseksi terroristisilta hyökkäyksistä Länsirannalla ja Gazassa”.
ICC aloitti Palestiinan tilannetta koskevan esitutkinnan vuonna 2015. ICC:hen kohdistuva paine käynnistää virallinen tutkinta on kasvanut merkittävästi vuoden 2018 Gazan mielenosoitusten jälkeen. YK:n ihmisoikeusneuvoston asettaman itsenäisen tutkimusryhmän mukaan Israel syyllistyi mielenosoitusten aikana mahdollisiin sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan.
Palestiinan – kuten Afganistanin – tilanteen suhteen tuomioistuin tasapainottelee reaalipolitiikan ja oikeudellisen mandaattinsa toteuttamisen välillä. On kuitenkin aiheellista kysyä, miten tuomioistuimen uskottavuus kestää toimivaltaansa kuuluvien vakavien kansainvälisten rikosten toistuvan ohittamisen ja rankaisematta jättämisen.
uutiskirje 
